Vuoden 2020 Kalevan Kierroksen esittely pidetään maanantaina 27.1.2020 klo 17:30-18:30 Sporttitalolla Helsingin Pitäjänmäellä osoitteessa Valimotie 10.

Paikkana Sporttitalolla Sininen aula. Ilmoittaudu saapuessasi tuloaulan alakerrassa automaattiin tapahtuman emännälle; Tiiu Tuomi (Taekwondoliitto).

Tilaisuudessa esitellään Kalevan Kierrosta ja käydään läpi kaikki vuoden 2020 osakilpailut ratoineen ja erikoisuuksineen. Tapahtumaan ovat tervetulleita niin jo aiemmin kiertäneet kuin myös uudet Kiertäjät tai Kalevan Kierrosta harkitsevat.

Kalevan Kierrokselle on perustettu oma podcast – Kiertäjä. Kaksi jaksoa on nyt ulkona ja vähintään jakso kuukaudessa on tarkoitus tuottaa talkoovoimin tästä eteenpäin. Ota kanava seurantaan ja hyppää mukaan tästä:

Luisteluharjoittelua tekojäällä

2020 Kalevan Kierroksen luistelu suoritetaan järven jäällä. Luisteluun on vielä aikaa kaksi kuukautta. Luisteluharjoittelun aloittamiseen ei vielä ole kiire, mutta kärkipään menijät ovat jo varmaankin aloittaneet myös jääharjoitukset. Leutojen talvien myötä luistelukauden avaus Etelä-Suomessa siirtyy melko pitkälle talveen ilman tekojääratoja. Pienet lammet saattavat jäätyä jo marraskuun puolella sen verran paksuiksi, että ne saattavat kantaa luistelijaa. Mutta sellaisten, jotka eivät ole retkiluistelua harrastaneet, ei kannata vielä lähteä heikoille jäille luistelemaan. Suurten järvien selkävedet taitavat jäätyä tänä talvena vasta vuodenvaihteen jälkeen. Tämän vuoksi luisteluharjoittelu kannattaa aloittaa tekojäällä.

Kaikki tekoluistelukentät Suomessa ovat ulkojääratoja. Suomessa ei ole pikaluisteluhallia. Täysimittaisia 400m mittaisia pikaluisteluratoja ovat Helsingin Oulunkylän rata, Seinäjoen jääurheilukeskuksen rata sekä Kuopion Lippumäen rata. Muille radoille saa hieman lyhyemmän kierroksen, jonka pituus vaihtelee 250-350 m välillä. Radoille on harvoin vapaa pääsy, vaan vuorot on jaettu luistelukenttiä käyttävien seurojen kesken. Jos haluat käydä luistelemassa tekojäällä, niin tarkista kenen vuorolla sinne voi mennä ja maksaako luistelu. Tekojäillä voi luistella myös retkiluistimilla. Tosin täytyy muistaa, että tekojää on melko kovaa. Tämän vuoksi luistimien pitäisi olla melko terävät. Luonnonjäällä pitävät hieman huonommassakin terässä olevat luistimet.

Suomessa olevat tekojääradat:

Helsinki, Kallion tekojäärata (Brahen kenttä), 333 1/3 m
Helsinki, Oulunkylä, 400m

Juuka, tekojääkenttä
Jyväskylä, viitaniemen tekojää, 333 1/3 m
Karstula, tekojääkenttä
Kuopio, Lippumäen tekojäärata, 400m
Lappeenranta, tekojäärata
Merikarvia, tekojääkenttä
Mikkeli, Hänninkenttä 300m
Nurmijärvi, tekojääkenttä

Oulu, Raksilan kenttä, 250 m
Pori, tekojäärata, 333 1/3 m
Porvoo, tekojäärata
Seinäjoki, jääurheilukeskus, 400 m

Tarvasjoki, tekojääkenttä
Turku, Parkin tekojäärata, 250 m
Varkaus, tekojäärata
Ylitornio, tekojääkenttä
Ähtäri, tekojääkenttä

Sen lisäksi Turussa on myös Kupittaan Luistelumato. Rata sijaitsee Kupittaan liikuntakeskuksessa, urheiluhallin ja pesäpallokentän vieressä. Rata on n. 500 m pitkä ja 5–6 metriä leveä. Kupittaan radalla pystyy hiljaisempaan aikaan todella hyvin harjoittelemaan matkaluistelua.

Näiden kenttien lisäksi Suomessa on yli 200 jäähallia. Osaan näistä jäähalleista luisteluseuroilla on omia vuoroja, joissa luistellaan pikaluistimilla. Joissain kaupungeissa on myös yleisöluisteluvuoroja, joissa pystyy parhaimmassa tapauksessa harjoittelemaan myös pikaluistelua.

 

Millä luistimilla Kalevan Kierroksen luisteluun?

Miten pika- ja retkiluistimet erovat toisistaan? Hollannin kieltä osaamattomille video on tekstitetty englanniksi.

Kummilla luistimilla kannattaa luistella luonnon jäällä?

Millä luistimilla Kalevan Kierroksen luisteluun?

2020 Kalevan Kierroksen luistelu on muutaman vuoden tauon jälkeen luonnonjäällä. Reilu 10 vuotta sitten oltiin ensimmäistä kertaa Rantasalmella järven jäällä alkuvuosien 30 vuoden tekojääluistelun jälkeen. Kolme Rantasalmella luisteltua vuotta sekä Tuusulan järvellä luisteltu vuosi näyttivät, että kelit vaihtelevat todella paljon. Kaksi tärkeintä asiaa, mitkä erottavat luonnonjääluistelun  tekojääluistelusta ovat kaarteiden puuttuminen sekä jään laadun vaihtelu. Koska kaarteita ei ole tai niitä on matkan varrella huomattavan vähän, niin retkiluistimellakin voi pärjätä pikaluistimille kohtuullisesti. Jäässä olevat epätasaisuudet ja etenkin railot on paremmin ylitettävissä, mikäli luistimen terä on kärjestä loiva. Kuopiossa 100 ja 200km voittajat ovat perinteisesti olleet liikkeellä klaps-pikaluistimilla, mutta retkiluistimilla ei ole paljoa kärjelle jääty. Mitä huonompi jää sitä paremmin retkiluistimilla pärjää pikaluistimille.

Pikaluistimet

Kiinteä teräiset

Suurin osa Kalevan Kierroksen luistelusuorituksista on varmaankin tehty perinteisillä kiintäteräisillä pikaluistimilla. Terän pituus on noin 40cm. Terän kärki on yleensä melko tylppä, koska luistin on tarkoitettu enimmäkseen luistiradoille, joissa jään laatu on melko hyvä. Tämä luistin soveltuu myös luonnonjääluisteluun, mutta terä on melko ohut. Ohut terä uppoaa pienempiinkin jään railoihin ja saattaa jopa vääntyä. Myös luistimen kärki on monesti niin tylppä, että se ei nouse ylös railosta sinne upotessaan.

Klaps-pikaluistimet

Nykyään suurin osa kiertäjistä käyttää tekojäällä luistellessa klaps-pikaluistimia, joissa terä on kiinni ainoastaan päkiän kohdalla saranamekanismilla. Klaps-pikaluistimissa terä aukeaa kantapäästä luistelijan potkaistessa itselleen vauhtia. Tämä sallii myös nilkan paremman ojentumisen, jolloin potkusta jäähän tulee pitempi. Terän muodot ovat useimmiten samanlaiset kuin kiinteäteräisissä luistimissa. Maailmalla huippuluistlijat luistelevat myös luonnonjäällä klaps-luistimilla, vaikka jään laatu olisi heikkokin. Mitä tylpempi luistimen kärki on, niin sitä tärkeämpää on jään tarkkailu. Kun Kalevan Kierroksen luistelu tapahtuu väliaikalähtönä ja peesauskiellolla, niin jään ”lukeminen” edeltä käsin on huomattavasti helpompaa kuin ryhmäluistelussa. Railojen kiertäminen tai ylittäminen kohtisuoraan ovat yksi oleellinen asia luonnonjääluistelua.

Retkiluistimet

Retkiluistimia on todella monenlaisia. Parhaiten Kalevan Kierroksen luisteluun soveltuvat luistimet, joissa on hiihtomonoihin sopivat side. Sen lisäksi on tarjolla myös sellaisia luistimia, joissa voi käyttää esimerkiksi vaelluskenkiä. Terien pituudet vaihtelevat 35-50 cm välillä. Mitä pidempi luistin, sitä vaikeampi sillä on tehdä nopeita käännöksiä. Tosin kovin paljon tiukkoja kaarteita Kuopiossa ei ole. Mahdollisista railoista pidempi terä menee yli paremmin kuin lyhyt terä. Retkiluistimien korkeus on useimmiten hieman pienempi kuin pikaluistimien, joten luistelua vähemmän harrastaneet saavat paremman tasapainon retkiluistimilla.

Hiihtositeellä olevat retkiluistimet

Retkiluistimia on myynnissä monessa paikassa. Myös malleja on paljon. Luistinten pituudet, terän paksuudet ja mallit sekä sidemallit vaihtelevat jonkin verran. Suurimpaan osaan retkiluistimista voi kiinnittää minkä tahansa hiihtositeen. Luistimen terän kärjen muoto on usenmiten todella loiva verrattuna pikaluistimiin. Tämä helpottaa luistimen kulkua epätasaisella jäällä. Myös railoihin upotessaan loivalla kärjellä varustettu luistin nousee takaisin jään pinnalle helposti. Paremmissa luistimissa terän paksuus on hieman vahvempi kuin perinteisissä pikaluistimissa, mutta myynnissä on myös ohuemmalla terällä varustettuja malleja. Paksumpi ja kovempaa terästä oleva terä kestää paremmin vääntöä ja pysyy terävämpänä jään pinnalla mahdollisesti olevista roskista huolimatta.

Klaps-siteellä varustettu retkiluistin

Normaalista retkiluistimesta poiketen tässä luistimessa hiihtomono kiinnitetään siteeseen, joka liikkuu kuten klpas-pikaluistimen sarana. Tämä luistinmalli vastaa todella paljon perinteistä klaps-pikaluistinta.

Kenkiin sopivat retkiluistimet

Tässä luistimallissa ei tarvita erillisiä monoja, vaan luistimella voidaan luistella lähes tulkoon millaisilla kengillä vain. Suurin osa käyttää näiden luistimien kanssa vaelluskenkiä, jotka antavat sopivan jäykkyyden. Suurimmassa osassa tällaisia retkiluistimia kantapää on kiinni luistimessa koko potkun ajan, mutta löytyy myös muutamia malleja, joissa kantapää pääsee liikkumaan ylös potkun loppuvaiheessa.

Hokkarit

Perinteisillä jääkiekkoluistimillakin pystyy luistelemaan 30 km kohtuullisessa ajassa. Kalevan Kierroksella on tällaisilla luistimilla luisteltu sekä tekojäällä että luonnonjäällä. Tosin aika paljon enemmän joutuu energiaa käyttämään kuin pika- tai retkiluistimilla maaliin pääsemiseen.

 

Mistä luistimia voi hankkia?

Pikaluistimia Suomessa myy vain muutama myyjä, kun taas retkiluistimia on myynnissä useassa eri paikassa. Pikaluistimien hinnat uutena ovat useita satoja euroja, mutta käytettynä niitä saattaa saada huomattavasti halvemmallakin. Myös hyvät retkiluistimet maksavat 100-200 €. Tosin keväällä poistomyynnistä hieman heikompilaatuisia retkiluistimia saa jopa muutamalla kympillä.

Kuopiossa toimiva Leon luistinpalvelu myy sekä uusia että käytettyjä pikaluistimia. Heillä on myös teroituspalvelua, jota moni Kalevan Kiertäjä voi hyödyntää ennen luistelua.

Suomessa kehitetty ja valmistettu Jääkiito-luistin sopii erittäin hyvin luonnonjääuisteluun.

Retkiluistimia myy todella moni liike, mutta tässä yksi erittäin kattava kauppa.

Kalevan Kierroksen keskustelupalstalla on ollut ajottain myynnissä sekä pika- että retkiluistimia.

Kalevankiertäjät-facebook-sivulla on myös ajottain myynnissä luistimia.

Luisteluseurojen kautta on myös ajottain mahdollisuus hankkia luisteluvarusteita. Luisteluliiton alaisten seurojen yhteystiedot löytyvät täältä:

Käytettynä luistimia löytyy myös erilaisista netin markkinapaikoista.

Kalevan Kierroksella mukana oleva Ari Hiltunen myy myös kaikkea pikaluisteluun liittyvää tavaraa. Myös retkiluistimia klaps-siteellä on saatavissa Hiltusen kautta.

Arin tavoittaa seuraavista osoitteista: sähköposti arihiltunen@iki.fi tai puhelin 0400 853 223.

Retkiluistimia myyvät useimmat urheiluliikkeet. Myös monista isommista marketeista on saatavilla jotain retkiluistimalleja.

Kunhan pakkaset saapuvat etelään ja järvet jäätyvät, päästään testaamaan mitä vauhtia milläkin luistinmallilla pääsee. Testien tulokset tulevat Kalevan Kierroksen sivuille nähtäville sen jälkeen.

 

 

 

 

 

 

Kalevan Kierroksen Veljeskunta

Kalevan Kierroksen Veljeskuntaan kutsutaan henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti 25 Kalevan Kierrosta. Tällä hetkellä Veljeskuntaan kuuluu 83 jäsentä. Lista heistä löytyy täältä:

Mikäli haluat itsellesi nimestä avautuvan käyntikortin – ota yhteyttä Jupe Nurmelaan.

Tällä hetkellä käyntikortti löytyy Klaus Kuusesta, Ilmo Liukosta ja Ilkka Kivestä.

 

Vuoden 2019 parhaat ja ansioituneimmat Kalevan Kiertäjät palkittiin Haltiassa

Naisten joukkuekisan kolme parasta joukkuetta olivat Kuusankosken Urheiluseura, KK Länsi-Uuusimaa ja Vauhtivuokot (kuva alla).

Joukkuekilpailun kolme parasta joukkuetta olivat Kuntokonnat, Viialan Viri ja Tuusulan Tallaajat.

Miesten 80-vuotiaiden sarjan parhaat olivat Onni Siltala ja Risto Viitanen.

Miesten 75-vuotiaiden sarjan parhaat olivat Matti Suihkonen, Osmo Perkamo ja Martin Löfström.

Miesten 70-vuotiaiden sarjan parhaat olivat Klaus Kuusi, Antti Rytkönen ja Lars Svenskberg.

Naisten 65-vuotiaiden sarjan voitto meni Liisa Huunaan-Seppälälle ja kolmanneksi tuli Maritta Maanpää.

Miesten 65-vuotiaiden sarjan parhaat olivat Jaakko Pärssinen, Aimo Väisänen ja Jouko Tyrkäs.

Miesten 60-vuotiaiden sarjan olivat Jouko Peipinen, Kari Köninki ja Osmo Ojala.

Naisten 55-vuotiaiden sarjan palkittiin Riikka Kaipia.

 

Miesten 55-vuotiaiden sarjan olivat Sami Leinonen, Jouni Nurminen ja Jarmo Valli.

Naisten 50-vuotiaiden sarjan tuuletti Anne Rasku, Mari Mahlamäki tuli kolmanneksi.

 

Miesten 50-vuotiaiden sarjan sijottui Tuomas Seppälä.

Naisten 40-vuotiaiden sarjan olivat Kirsi Korpijärvi, Katri Lindroos ja Riikka Kivelä.

Miesten 40-vuotiaiden sarjassa toiseksi tuli Toni Pikkarainen.

Naisten yleisen sarjan parhaat olivat Elina Kilpeläinen, Johanna Herranen ja Tiia-Maria Rauttola.

Miesten yleisen sarjan kolme parasta olivat Antti Järvenpää, Jaakko Liukkala ja Juha Nyyssönen.

Naisten kokonaiskilpailun kuusi parasta olivat Elina Kilpeläinen, Kirsi Korpijärvi, Johanna Herranen, Katri Lindroos, Riikka Kivelä ja Riikka Kaipia.

Naisten kolme parasta palkittiin Electrofitin lahjakorteilla.

Kalevan Kierroksen kokonaiskilpailussa kuuden parhaan joukosta paikalla olivat Antti Järvenpää, Toni Pikkarainen, Jaakko Liukkala ja Ossi Sippu.

Electrofitin Simo-Viljami luovutti Antti Järvenpäälle ja Toni Pikkaraiselle lahjakortit.

30 osakilpailua suoritettuaan saa Ansioviirin. Viirin saajista paikalla olivat Antti Kohonen, Ari Hokkanen, Kirsi Korpijärvi, Liisa Huunaan-Seppälä, Antti Järvenpää, Minna Hokkanen, Heli Hakala, Saku Kirves, Lauri Lindberg, Elina Kilpeläinen, Rami Heikkilä, Jouni Monto ja Matti Suihkonen.

 

Kalevan Kierroksen Veljeskunnan jäseneksi pääsee suorittamalla 25 hyväksyttyä Kalevan Kierrosta. Tänä vuonna palkintojenjaossa Veljeskuntaan kutsuttiin Ilkka Kivi, Jussi Pirinen ja Veikko Långström.

 

Osmo Ojala palkittiin Kunniaviirillä.

 

 

Kalevan Kierroksen haastekilpailun voittajajoukkue oli  Ski Jyväskylä.  Joukkueen palkinnon noutivat kapteeni Minna Truhponen ja pyöräilyn suorittanut Miika Ruokonen.

 

Lappeenrannan Pyöräilijät palkittiin parhaiden onnistuneesta osalajijärjestelyistä. Palkinnoin nouti Lappeenrannan pyöräilijöiden Kari Kymäläinen.

Elina Kilpeläinen ja Antti Järvenpää olivat tänä vuonna naisten ja miesten parhaat kiertäjät.

 

 

 

 

Kalevan Kierroksen vuosikokous Nuuksiossa

Tämän vuoden vuosikokousviikonloppu käynnistyi hallituksen osalta jo perjantai iltana Solvallan urheiluopistolla. Painosta tulleet vuosikirja ja kunniakirjat sekä vuoden 2019 mitalit piti ”pussittaa” kirjekuoriin. Ilkka Kiven johdolla työ sujui suhteellisen nopeasti ja talkoot olivat ohi jo ennen puoli yhdeksän uutisia.

Lauantaiaamuna hallituksella oli kiire päästä metsään rasteja hakemaan, joten juhlatilan järjestelyt hoidettiin myös ripeästi ennen aamu kymmentä; kirjekuoret paikoilleen ja palkintopöytä täyteen kaikenlaisia palkintoja.

Helsingin Suunnistajat järjestivät vuosikokouspäivänä Solvallassa Nuuksion Huurteinen-nimisen tapahtuman. Siinä yhteydessä oli myös Kalevan Kiertäjille tarjoittu kahden tunnin rogaining-kisa. Kahdessa tunnissa piti yrittää hakea mahdollisimman monta rastia. A3 kokoisella 1:10000 kartalla oli 29 rastia. Paljon avokallioita ja polkuja sisältäneen maaston nopeakulkuisuudesta kertoo se, että parhaat hakivat sallitussa ajassa kaikki rastit. Toki suurimmalla osalla kiertäjistä kaikkien rastien löytäminen kahdessa tunnissa jäi haaveeksi. Mutta keli oli mitä mainioin syksyiseen ulkoliikuntaan hienoissa maisemissa. Kalevan Kierroksen suunnistuksenkin voittanut Antti Järvenpää löysi kaikki rastit alle kahdessa tunnissa.

Yhteislähtö rogaining tulokset

Samassa tapahtumassa oli myös mahdollista lähteä rogaining-tyyppisesti hakemaan rasteja omalla aikataululla. Osa kiertäjistä on tuloksissa tässä sarjassa. Rogaining-tulokset

Erään rogaajan reittisuunnitelmaa.

Ennen vuosikokouksen alkua oli tarjolla kahvia ja sämpylää. Myös jokaisen kiertäjän kirjekuoret olivat tarjolla Haltian aulassa. Mielenkiinnolla jäsenet pääsivät tututstumaan tämän vuoden vuosikirjaan. Joka vuosi kirjaan pääsee muutamia virheitä, vaikka jutut tarkistettaisiinkin moneen kertaan usean eri henkilön toimesta. Nytkin soudun voittajan aikaan oli lipsahtanut hieman lisäaikaa. Mutta yleisesti ottaen vuosikirja näytti jälleen kerran hienolta.

Vuosikokous aloitettiin poikkeavalla tavalla. Aluksi ensimmäistä kertaa Kalevan Kierrokselle osallistunut Elina Hohde kertoi omista tuntemuksistaan tämä vuoden kierroksen osalta. Siitä miksi hän on mukana kierroksella ja mitä odotuksia hänellä oli ennen osallistumista. Ja myös siitä miten Kalevan Kierros onnistui motivoimaan eri osalajien suorittamiseen. Parantamisen varaa olisi aika paljon. Sen verran hyvän puheenvuoron Elina piti, että häntä ehdotettiin mukaan hallitukseen, johon hänet myös sitten myöhemmin vuosikokoksessa valittiin.

Elinan jälkeen Raimo Stenvall kertoi, miten hänen tämän vuoden Kierroksen osalta kävi. Samalla Raimo mainosti  juuri ilmestynyttä omaelämänkertaansa Kyytiä Suomelle kirjaa.

Elinan ja Raimon puheiden jälkeen hiljennyttiin tänä vuonna kuolleiden Henrik Antonin ja Reijo Lahtisen muistoksi.

Varsinainen vuosikokous sujui melko tavalla samalla kaavalla kuin aikaisemminkin. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin jälleen kerran Markku Tunturi. Makku tosin ennakoi, että siirryttään 80-vuotiaiden sarjaan hän ei enää toimisi pj:n tehtävissä. Sihteeriksi valittiin Ilkka Kivi. Hallituksen puolesta Juha Nurmela esitteli vuosikokouksessa käsiteltävät asiat.

Paikalla ollut jäsenistö hyväksyi hallituksen esittämät asiat. Sääntömuutosehdotus suunnistuksen hyväksymisestä suoritukseksi 2/3 radan suorittamisen jälkeen hylättiin koeäänestyksen jälkeen.

Kokouksessa käytiin läpi tämän vuoden osalajien onnistumiset kiertäjien antamien palautteiden perusteella. Kiertäjät olivat äänestänet pyöräilyn parhaiten järjestetyksi osalajiksi. Palkintojenjaon yhteydessä Lappeenrannan Pyöräilijöille luovutetiin diplomi hyvin järjestetystä osalajista.

Kuva Hannu Kytölä

Samoin käytiin läpi uusien osalajipaikkakuntien osalta järjestelytilannetta. Tarkempaa tietoa luistelun ja hiidon osalta on jo jonkin verran Kierroksen sivuilla. Lisäksi julkistettiin ensi vuoden suunnistuksen osalta kisa-alueen harjoittelukielto. Alueella saa liikkua, mutta ei minkäänlaisen kartan tai karttaohjelman kanssa.

Kalevan Kierroksen hallitus jatkaa suurinpiirtein samassa kokoonpanossa kuin aikaisemminkin. Juha Nurmela jatkaa puheenjohtajana. Ilkka Kivi jää pois hallitustyöskentelystä pitkän uran jälkeen. Uusina kasvoina hallitukseen valittiin Toni Pikkarainen ja Elina Hohde.

Varsinaisen vuosikokouksen jälkeen oli vuorossa Peltsin esitelmä.

Kuva Hannu Kytölä

Peltsin jälkeen jaettiin tämän vuoden palkinnot. Ja palkintojenjaon jälkeen osa kiertäjistä siiryi illalliselle. Näistä tilaisuuksista otetiin kuvia. Kuvat ovat Hannu Kytölän ottamia. Kuvia saa käyttää, kunhan mainitsee kuvaajan nimen. Kuvat löytyvät täältä:

Kuva Hannu Kytölä

Kuva Hannu Kytölä

Kuva Hannu Kytölä