Kalevan Kierroksen soudun kuvat

Kuvia Kalevan Kierroksen soudusta Virroilta löytyy Kalevan Kierroksen facebook-sivuilta:

Samat kuvat löytyvät korkealaatuisempina Drivestä. Kuvia saa käyttää vapaasti somessa ja Kalevan Kierroksen markkinoinnissa.

 

 

Turvallisuusohjeita soutua varten

 

 

Kalevan Kierroksen säännöissä ei ole tarkkoja ohjeita vesillä liikkumisen turvallisuuteen. Viime vuoden osakilapilulajeissa tapahtuneista tilanteista johtuen on syytä tarkentaa ohjeistusta myös soudun osalta.

Veneen ja soutajan turvavarusteet

Pelastusliivit

Vesillä vähän liikkuneiden ja heikon uimataidon omaavien soutajien on syytä ottaa mukaan pelastusliivit. Pelastusliivien käyttö soutaessa on hieman hankalaa, mutta rauhallisessa soutamisessa kevyet pelastuliivit ovat mahdolliset. Esimerkiksi paukkuliivit saattavat soveltua soutamiseen. Vaikka pelastusliivejä ei pukisi päälle, niin ne voi ottaa mukaan veneeseen. Ne eivät paina juuri mitään, mutta hädän hetkellä niistä on suuri apu. Jos liivit ottaa mukaan, niin ne pitää muistaa sijoittaa niin, että ne eivät haittaa soutamista tai vuorosoudussa vuoronvaihtoa.

Kännykkä

Soutureitin varrella on jonkin verran valvontaveneitä. Kärkivene ajaa soudun kärjessä menevän veneen edessä ja jälkivene varmistaa, että kaikki veneet tulevat reitiltä pois. Näistä järjestelyistä huolimatta kannattaa veneeseen ottaa mukaan matkapuhelin. Mikäli matkan aikana tulee ongelmia veneen kanssa ja soutaminen ei onnistu, niin kännykällä saa yhteyden järjestäjiin. Myös mahdollisten väsymisien ja kramppien kanssa taistellessa on hyvä olla mukana kännykkä, jotta pääsee reitiltä pois turvallisesti. Soutajilla mukana oleva kännykkä helpottaa myös järjestäjiä hätätilanteissa saamaan yhteyden reitillä oleviin veneisiin.

Kalevan Kierroksen hallitus suosittaa ottamaan mukaan kännykän, jonka voi pistää vedentiiviiseen pussiin soudun ajaksi. Erityisen tärkeää tämä on niiden soutajien osalta, jotka ovat olleet vesillä vain vähän. Jos tiedät olevasi soutureitillä yli neljä tuntia, niin olisi todella tärkeää ottaa mukaan matkapuhelin.

Pilssipumppu ja äyskäri

Useissa veneissä on pilssipumppu, jolla saadaan poistettua veneeseen tullutta vettä. Sadekelillä veneeseen kertyy helmposti muutamia litroja vettä. Myös kovalla tuulella vene saattaa sivuaallokossa hörpätä vettä veneeseen sisälle. Mitä enemmän vettä on veneessä, sitä raskaampi venettä on soutaa. Ylimäräisen veden poistamiseen soveltuu parhaiten pilssipumppu, jolloin yksinsoutajan ei tarvitse pysähtyä vedenpoistamisen ajaksi. Myös vourosoudussa meloja pystyy melomaan samaan aikaan kuin pumppu tyhjentää venettä vedestä. Pilssipumpun lisäksi olisi syytä mukana olla jokin muu tyhjennyslaite. Pilssipumpun akku ja liitokset sekä kytkimet ovat sellaisia, joihin saattaa tulla ongelmia. Vaikka pilssipumpun toiminta pitää testata ennen soutua, niin vikoja saattaa ilmaantua soudun aikana. Tämän vuoksi jonkinlaisen äyskärin varalla pito on syytä huomioida. Ja erityisen tärkeää on muistaa sitoa äyskäri kiinni veneeseen. Ei ole kovin harvinaista, että kiireessä venettä tyhjäksi äyskäröidessä ote lipeää ja äyskäri lentää järveen. Äyskäri toimii myös mahdollisesti matkan aikana ilmaantuvan kusihädän tyhjennyskohteena. Laidan yli virtsaaminen on vaikeaa, vaarallista ja tyhmää. Äyskärillä tyhjennys onnistuu paljon turvallisemmin.

Pilli

Uusi vesiliikennelaki määrää, että jokaisessa veneessä pitää olla äänimerkinantolaite, jolla voidaan antaa voimakas äänimerkki. Soutuveneessä tällaiseksi laitteeksi kelpaa pilli.

Päähine ja aurinkolasit

Aurinkoisella kelillä päähine suojaa liialliselta auringonpaisteelta. Useampi tunti pilvettömältä taivaalta paistavan auringon alla soudellessa voi johtaa auringonpistokseen. Lauantaille on luvattu puolipilvistä keliä ja parhaassa tapauksessa aurinko saattaa paistaa koko soudun ajan. Silloin on hyvä suojata myös silmiä liialliselta auringonvalolta.

Vara-airot

Veneeseen on mahdollista ottaa mukaan vara-airot. Ne on sijoitettava veneen sisäpuolelle. Airojen katkeaminen tai vaurioituminen on kuitenkin melko harvinaista, joten vara-airojen mukaan ottamista ei kannata välttämättä harkita.

Väistövelvollisuus laivareitillä

Höyrylaiva Tarjanne liikennöi Virrat-Tampere välillä lauantaina. Se lähtee klo 10 virroilta kohti Tamperetta. Se tulee jossain vaiheessa ohittamaan osan soutajista ja osa soutajista tulee jo kääntöpaikan jälkeen Tarjannetta vastaan. Soutajat ovat velvollisia väistämään Tarjannetta. Varsinkin reitin kapeimmissa kohdissa soutuveneen tulee antaa tilaa höyrylaivalle. Lauantaile ei ole luvattu kovin kovaa tuulta, joten lainetta ei taida olla juuri lainkaan. Mutta Tarjanteen menessä on luvassa muutama iso aalto. Ota ne huomioon, jotta vene ei keinahda kauheasti laivan peräaalloissa.

 

Veneen lasku ja nosto

Vaikka savolainen kilpasoutuvene on melko kevyt ja kiikkerä, niin sitä ei juurikaan saa kaatumaan vesillä ollessa. Vaikka vuorosoudussa välillä molemmat ovat liikkeellä veneen vesillä ollessa, niin todella harvoin vene kaatuu tai toinen soutajista tippuu järveen. Toki vuoronvaihdoissa pitää olla kohtuullisen varovainen.

Suurin vaara veneen kaatumiseen ja soutajan veteen tippumiseen liittyy lähtöön ja maaliin tulon jälkeiseen ratautumiseen. Veneen vesille laskussa kannattaa olla liikkeellä ajoissa. Vähän ennen lähtöhetkeä laskupaikka tuppaa ruuhkaantumaan. Silloin kiireessä saattaa veneeseen meno olla sen verran huolimatonta, että vene hörppää tai pahimmassa tapauksessa jopa kaatuu. Olkaa varovaisia ja antakaa kaikkien laskea veneensä rauhassa vesille.

Kaikkein ongelmallisin tilanne on soudun jälkeen maihin tulo. Kolmen tai jopa viiden tunnin soudun jälkeen voimat saattavat olla todella vähissä ja krappeja voi ilmetä viimeistään siinä vaiheessa, kun pitäisi nousta veneestä pois rannassa. Useamman kerran on käynyt niin, että rantautuessa on tullut uitua vahingossa. Kun tulette soudun jälkeen veneen nostopaikalle, niin olkaa varovaisia, että ette tipu veneestä tai muuten vahingoita itseänne.

 

 

Soutureitti muuttuu hieman viime vuodesta

Viime vuoden soudun palautteessa yksi kritiikin kohteista oli vastakkain tulevat soutureitit kääntöpaikan läheisyydessä. Asiaan luvattiin parannusta tämän vuoden soudun osalta. Soutureittiä on nyt muutettu hieman ennen puoltamatkaa. Alussa noin 11 km on samaa reittiä kuin aikaisemminkin. Eli alku tullaan laivareittiä pitkin aina Leppisaaren itäpuolelle. Siitä menomatkalla eteläänpäin soudettaessa kierretään Haukkasaari ja Korkeasaari länsipuolelta. Tämän jälkeen soutureitti kiertää Kaitasaaren lounaispuolelta. Siitä suunnataan Karhusaaren kiertoon. Karhusaari kierretään vastapäivään, jonka jälkeen lähdetään kohti lähtöpaikkaa laivareittiä pitkin samaa reittiä kuin viime vuonnakin. Kokonaismatkaan reittimuutoksen johdosta tulee hieman lisää pituutta eli reitin pituus tulee olemaan noin 31 km.

 

 

Koko reitti näytää tältä:

Lohjan Seudun Soutajien venevajalla  Lohjan Hiidensalmen sillan kupeessa järjestetään Kalevan Kierroksen ja Lohjan Seudun Soutajien LoSS yhteistyössä soututekniikkailta.

Klo 18.00 alkaen soudun lyhyt teoria ja LoSSin toiminnan esittely. Klo 18.15/18.30 alkaen yksilöllistä soututekniikkaopastusta veneessä (yksikkö, vuorosoutu, parisoutu). Ota mukaan soutuun soveltuvat välineet.

Soututekniikan opastajina toimivat mm. Lars Svenksberg ja Jouni Nurminen.

 

Salasana tapaamiseen on 368744

 

Kaksi viikkoa aikaa Kalevan Kierroksen hiihtoon. Tilanne näyttää melko lupaavalta hiihdon järjestämisen suhteen. Lunta ei Pyhäjärvellä ole vieläkään normaalia määrää, mutta verrattuna eteläiseen Suomeen, on lumimäärä todella paljon parempi. Alunperin reitin pituus piti olla 47 km. Nyt näyttäisi siltä, että ihan niin pitkää hiihtoa ei ole luvassa. Paikoin maastossa ei ole lunta kovin paljon, joten reittiä joudutaan todennäköisesti hieman lyhentämään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että reitin pituus tulisi olemaan noin 40 km. Muutamissa kohdissa reitiä joudutaan vielä hiemaan lumettamaan. Kahden seuraavan viikon sääennuste ei lupaa juurikaan vesisateita, joten Kalevan Kiertäjät kokoontuvat 22.3 Pyhäjärven urheilukentälle tämän vuoden toista lajia varten. Lopullinen matka ja reitti julkaistaan vasta kisaviikolla, mutta nyt kannattaa jo ilmoittautua mukaan kisaan.

Kalevan Kierroksen hiihtosivulla löytyy linkit ilmoittautumiseen.

Kalevan Kiertäjät ilmoittautuvat Suomisportin kautta 15.3.2020 klo 23.59 mennessä ja maksu on 50€.

 

Kalevan Kiertäjät jatkoivat luistelua Kuopiossa pidemmillä matkoilla.

Viikko Kalevan Kierroksen luistelua myöhemmin samoilla radoilla järjestettiin Finland Ice Marathon 37. kerran. Luistelijoita oli taas saapunut ympäri maailmaa Kuopioon Suomen vanhimpaan luonnonjääluistelutapahtumaan. Tämän talven leudot olosuhteet olivat hankaloittaneet ratojen tekemistä koko talven ajan. Kalevan kierroksella luisteltu 4 km rata oli pääosin hyvässä kunnossa ja hieman lisää luistelubaanaa oli saatu Rönön sillan alta Väinölänniemen eteläpuolelle. Alustavasti kaikki luistelut piti pitää 6,5 km radalla.

Jouni Nurminen taivaltaa 180 km matkaa. Kuva Finland lakeside.

 

Sääennusteet olivat sen verran huonot, että 200 km luistelu päätetiin siirtää lauantailta perjantaille. Samaan aikaan pisimmän matkan luistelun lisäksi perjantaina rataa kiersivät myös pyöräilijät. Kesken kisan rataa jouduttiin lyhentämään, koska sillan alle tuli niin paha railo, että sen ylittäminen ei ollut mahdollista. Jälkipuolisko luisteltiin vajaan kolmen kilometrin radalla. Matkaksi tuli noin 180 km. Voittoon luisteli viime vuoden tapaan Jan Aalbers ajalla 6.45. Toiseksi tuli Kalevan Kierroksen 32 km luisteluunkin osallistunut Jarkko Koponen reilu yhdeksän minuuttis voittajalle hävinneenä. Yleisen sarjan SM-kisan matkalla toiseksi tuli Antero Kotijärvi ja kolmas oli Kalevan Kierroksella mukana oleva Vesa Mursu ajalla 7.16.

90 km luistelussa alkumatkasta kärkijoukossa kiertäjistä luistelivat Ari Ilola, Ari Hiltunen ja Gennady Bogopolskiy. Kuva Finland Lakeside

Lauantaina oli vuorossa 100 km luistelu, joka lyhentyi reiluun 80 kilmoteriin. Tällä matkalla Gennady Bogopolskiy oli nopein ajalla 2.58. Toiseksi nopein oli naisten sarjan voittaja Susanna Ylinen, joka hävisi voittokamppailun vain kahdella sekunnilla. Kolmanneksi ja samalla 50-vuotiaiden Suomen mestaruuteen luisteli Ari Ilola yli kolmen tunnin ajalla. Naisten SM-hopeaa otti Kirsi Korpijärvi 3.19 ajalla. Miesten 60-vuotiaiden sarjan mestaruuden vei kymmentä vuotta nuorempien nenän edestä Juha Sameri. Ari Hiltunen luisteli 50-vuotiaiden pronssille. Naisten sarjassa Kirsti Siikamäki tuli kolmanneksi.

45 km kärkiluistelijat olivat liikkeellä retkiluistimilla. Kuva Finland Lakeside.

45 km matkalla nopein oli Tomi Huttunen ajalla 1.25.

Naisten 90 km luistelun kakkonen ja kolmonen Kirsi Korpijärvi ja Kirsti Siikamäki.

 

 

 

Lisäksi tarjolla: UltimateLIVE sovellus

Android, Iphone, windows phone