2021 Kalevan Kierroksen soudun ilmoittautuminen

 

Tämän vuoden soudun ilmoittautuminen on avattu 1.6.2021. Soutuhan on vielä tänä vuonna Virroilla 3.7.2021.

Matkan pituus vajaa 31 km.

Kilpailutavat: yksinsoutu, vuorosoutu, parisoutu ja melonta.

Kaksi lähtöä samana päivänä niin, että samaa venettä voi käyttää molemmissa lähdöissä.

Lähtö 1 klo 9:00 yksiköt, klo 9:14 vuorosoutuveneet sekä melojat ja klo 9.20 parisoutuveneet

Lähtö 2 klo 13:30 yksiköt, klo 13:44 vuorosoutuveneet, melojat ja parisoutuveneet yhtä aikaa.

Kilpailu järjestetään avoimena kilpailuna.

Kalevan Kiertäjät saavat yksiköllä ja vuorosoutuveneellä soudettaessa sekä suorituspisteen että taulukkopisteitä (mikäli soutuaika on riittävä nopea, viime vuonna alle 5:30). Melonnassa ja parisoudussa kiertäjät saavat vain suorituspisteen riippumatta loppuajasta.

Osakilpailun hinnat ovat 27.6 klo 23:59 asti:

Kiertäjien soutu tai melonta yksiköllä 41 €

Kiertäjien vuorosoutu tai parisoutu 81 €

Ulkopuolisten soutu tai melonta yksiköllä 45 €

Ulkopuolisten vuoro- ja parisoutu 85 €

Jos Kalevan Kiertäjä soutaa vuorosoudussa kierroksen ulkopuolisen parin kanssa, on heidän hintansa 81 €.

Jälki-ilmoittautumisen hinta on 1.7.2021 klo 23:59 asti yksiköillä 55€, vuoro- ja parisoudussa 110€. Ulkopuolisten jälki-ilmoittautumisen hinta on yksiköllä 60€, vuoro- ja parisoudussa 120€.

Jotta pystyt ilmoittautumaan Kalevan Kierroksen soutuun, niin sinun on pitänyt maksaa jokin jäsenyyden ehdoista.

Jos olet maksanut kaikki lajit kerralla, niin sinun ei tarvitse ilmoittautua soutuun. Olemme yhteydessä sinuun, jotta tiedämme millä veneellä ja missä lähdössä soudat. Mikäli olet soutamassa vuorosoutuveneessä ja olet maksanut kaikki lajit, mutta soutukaverisi ei ole kaikki lajit maksaneiden joukossa, niin soutukaverisi pitäisi ilmoittaa teidät mukaan kisaan. Soutuvastaavalta (ari.ilola(ät)suomi24.fi) saa koodin, jolla vuorosoutuun ilmoittautuminen onnistuu yhden kilpailijan hinnalla.

Jos vuorosoudussa soutupari on Kalevan Kiertäjä, niin hänen kiertäjänumeroansa kysytään ilmoittautumisen yhteydessä? Kiertäjänumero löytyy täältä:

Mikäli numeroa ei löydy, niin ota yhteyttä soutuvastaavaan.

Ilmoittautumisen yhteydessä kysytään kummassa lähdössä aiot soutaa.

Linkit Kalevan Kiertäjien ilmoittautumisiin:

Yksinsoutu

Vuorosoutu

Parisoutu

Melonta

Linkit ulkopuolisten ilmoittautumisiin:

Yksikkö

Vuorosoutu

Parisoutu

Melonta

Kalevan kierroksen soutuun on reilu kuukausi. On aika ryhtyä miettimään, miten tämän vuoden ensimmäisen lajin suorittaa. Jos on jo oma yksikkö tai vuorosoutuvene soutukaverilla, niin silloin ei ole mitään hätää. Mutta jos olet vielä venettä vailla tai sinulta puuttuu soutukaveri, niin silloin voit hyödyntää venepörssiä. Nyt on avattu tämän vuoden venepörssi. Siellä voit ilmoittaa halukkuutesi vuokrata yksikköä tai vuorosoutuvenettä aamu- tai iltapäivän lähtöön. Voit myös hakea soutukaveria. Samoin voit ilmoittaa, jos sinulla on mahdollisuus vuokrata oma veneesi toiseen tai jopa molempiin lähtöihin.

Ilmoituksia voi katsella täältä:

SM-ergomaratonilla kovia tuloksia

Pandemiatilanteen vuoksi sisäsoudun maratonmatkat järjestettiin virtuaalisena niin, että jokainen osallistuja sai soutaa oman suorituksensa valitsemassaan paikassa kotona tai lähisalilla huomioiden kuitenkin Valtioneuvoston määräykset ja ohjeistukset kokoontumisesta. Kisasuoritus piti tehdä 24.4 Concept 2 soutulaitteella. Maratonmatkojen pituudet vaihtelivat eri sarjoissa; naisissa, nuorissa ja vanhemmissa ikäryhmissä soudettiin lyhyempää matkaa, kun taas suuressa osin miesten sarjoissa matkana oli maraton eli 42 km. Kisaan oli ilmoittautunut vajaa sata kilpailijaa.

Kisan taso oli kova, sillä kilpailussa tehtiin viisi uutta Suomen ennätystä. Erityisesti 90 vuotiaiden sarjassa soutaneen Martti Mäkelän puolimaratonin aika 1.55.37 on todella kova suoritus.

Kalevan Kiertäjät olivat jälleen mukana useassa sarjassa. Parhaan tuloksen souti Marko Leppämäki, joka souti 50-vuotiaiden kevyessä sarjassa uuden Suomen ennätyksen. Marko souti maratonilla ajan 2.38.48, jolla irtosi myös sarjan voitto.

70-vuotiaiden miesten avoimessa sarjassa Jouko Tyrkäs souti puolimaratonilla ajan 1.29.37. Tyrkäksen aika toi Suomen mestaruuden neljän minuutin erolla kakkoseen. Juhani Joutsenniemi sijoittui samassa sarjassa kolmanneksi ajalla 1.36.50.

Naisten 50-vuotiaiden avoimessa sarjassa puolimaratonilla oli kisojen suurin osallistujamäärä. Voittoon souti Marika Laaksonen uudella Suomen ennätyksellä 1.26.14 . Kiertäjistä Ulla Yrjölä souti hienosti ajan 1.28.39, joka oikeutti SM-hopeaan.

 

Kiertäjille mitaleja soudun SM-kisoista Tampereelta

Tämän vuoden puuvenesoudun sprintti- ja normaalimatkan SM-kisat käytiin Tampereella Kaukajärven soutustadionilla. Mukaan oli ilmoittautunut monta Kalevan Kiertäjää. Vaikka Kierroksen soudusta on jo kulunut aikaa, niin osa kiertäjistä oli saanut pidettyä soutukunnon kohdillaan. Tästä osoituksena oli monta mitalisijaa lauantain ja sunnuntain souduissa.
Lauantaina oli matkana 1 km sprintti. Soutustadionilla oli kuusi rataa käytössä, joten kisan aikana oli hyvä seurata miten muut kisaajat etenevät. Kalevan Kiertäjistä mitaleille souti moni. Jouko Tyrkäs oli 70-vuotiaiden yksinsoudussa kolmas.

Jouko Tyrkäksen kilometrin soudun viimeiset vedot.

Naisten yksinsoudussa 40-vuotiaiden sarjassa Ulla Yrjölä oli toinen ja Kirsi Korpijärvi kolmas.

Ulla Yrjölä oli 1 km matkalla toinen.

 

Kirsi Korpijärvi lähdössä lämmittelemään ennen kilometrin soutua.

Vuorosoudun 50-vuotiaiden sarjassa Jukka Haikonen otti parinsa Jarmo Siljamäen kanssa voiton. Samassa sarjassa soutaneet Ari Ilola ja Jouko Peipinen tulivat toiseksi. 60-vuotiaiden vuorosoudussa Aimo Väisänen parinaan Leino Nisula voitti kultaa.

60-vuotiaiden vuorosoudun voitto meni Virtain Nisulalle ja Väisäselle.

Vuorosoudussa Tytti Pelkonen voitti Leila Mainiemen parina naisten 50-vuotiaiden sarjan. Sekaparien 50-vuotiaiden vuorosoutusarjassa Pelkonen ja Ilola olivat ykkösiä. Jukka Haikonen ja Tarita Vähä-Vahe soutivat kolmanneksi.

Forssan Salamaa edustavat Pelkonen ja Ilola juhlivat voittoa korkeimmalla pallilla. Tarita Vähä-Vahe ja Jukka Haikonen tulivat kolmanneksi.

Parisoudussa Jukka Haikonen ja Tarita Vähä-Vahe olivat kolmansia.

Sunnuntaina matkana oli 10 km.

Sunnuntaina vuorossa oli normaalimatkan kisa. Siinä Kirsi Korpijärvi voitti 40-vuotiaiden naisten yksinsoudun sarjan.

Kirsi Korpijärvi valmistautuu 10 km soudun lähtöön.

Tytti Pelkonen tuli toiseksi 50-vuotiaissa yksinsoudussa.

Tytti Pelkonen ja Mansikki ovat juuri lähteneet kiertämään Kaukajärveä.

Miesten 50-vuotiaiden sarjassa Jukka Haikonen oli toiseksi nopein.

Jukka Haikosen soudusta 5 km soudettu ja käännös toiselle kierrokselle menossa.

Vuorosoudussa 50-vuotiaiden voittoon souti Ari Ilola ja Jouko Peipinen. Myös 60-vuotiaiden voitto meni kiertäjille, kun Aimo Väisänen ja Leino Nisula ottivat ykkösiä.

Vuorosoudussa yleisen sarjan ykkösiä olivat Tuija Kilpeläinen ja Aki Syrjälä.

 

Aki Syrjälä ja Tuija Kilpeläinen puolimatkan käännöksessä.

50-vuotiaiden sekaparien parisoudussa Jukka Haikonen ja Tarita Vähä-Vahe soutivat toiseksi.

Tiukan käännöksen mallia Jukalta ja Taritalta.

 

Samaan aikaan, kun puuveneet mittelivät paremmuudesta, olivat mysö Olympialuokkien SM-kisat. Niissä Tiia-Maria Rauttola souti hopealle pariairokaksikossa Katri Kettusen kanssa.

Tiia-Maria Rauttola souti yksiköllä keräilyerien kautta finaaliin.

Soudun jälkeen oli mahdollisuus antaa palautetta soudun järjestelyiden onnistumisesta. Palautelomakkeen täytti 46 osallistujaa. Eli vastausprosentti oli hieman vajaa 20. Palautteen antajista noin puolet osallistui aamun yksinsoutuun. Tämän vuoksi ongelmakohdat painottuivat erityisesti suunistukseen.

Viime vuoden vastaavassa kyselyssä suurimmaksi epäkohdaksi mainittu kääntöpaikan kohtaava liikenne ei reittimuutoksen ansiosta noussut tänä vuonna ongelmaksi. Sen sijaan reittimerkinnät tai niiden puuttuminen aiheutti suurimman kritiikin tänä vuonna. Aivan kärkiveneen takana soutaneet yksiköt pysyivät reitillä ongelmitta. Mutta aamun lähdössä olleet yksiköiden kärkiveneet menivät niin nopeaa vauhtia, että paluumatkalla muiden soutajien oli vaikeaa havaita missä kärki menee. Tällöin suunnistaminen vaikeutuu ja kun reittimerkintöjä ei ollut, niin soutamisen lisäksi joutui energiaa käyttämään myös suunnistukseen. Myös reittikartan laatua kritisoitiin voimakkaasti. Monen yksinsoutajan oli lukea karttaa sen vaikeaselkoisuuden vuoksi. Vuorosoutajien osalta suunnistaminen oli onnistunut selkeästi paremmin, koska melomassa oleva kiertäjä näkee edellä menevät ja pystyy hieman paremmin lukemaa karttaa.

Parhaimpana puolena souduissa pidettiin reittiä. Kohtuullisen kovallakaan tuulella järvelle ei pääse muodostumaan suurta aallokkoa. Käätöpaikan muutoksen myötä reittiä kehuttiin monessa vastauksessa. Myös järjestäjien avustajien määrää veneiden purussa ja vesille laskussa oli lisätty ja se sai myös kiitosta.

Pienempinä epäkohtina olivat lähtö- ja maalilinjan havaitseminen. Osa soutajista ei havainnut missä vaiheessa soutaminen pitäisi lopettaa. Myös kuulutusten kuuluminen varsinkin lähdössä vastarannan puolella olevilla oli heikkoa. Sen sijaan uimarannan puolella olevat kehuivat kuuluttajan olleen hyvä.

Koronaohjeistuksien vuoksi pesutilat olivat huonommat kuin viime vuonna. Kilpailijoiden toivottiin käyttävän peseytymiseen mahdollisimman paljon muita paikkoja kuin järjestäjien suihkuja. Tämä onnistuikin hyvin. Tosin järjestäjien pesutiloissa pesulla käyneet valittelivat suihkuista tulleen veden kylmyyttä. Osa kävikin uimarannalla peseytymässä, jossa veden lämpötila oli korkeampi kuin suihkussa.

Ensi vuonna reitille pitää saada useampi poiju ohjaamaan myös hitaammat veneet oikealle reitille. Jo neljän-viiden poijun lisäämisellä suunnistaminen onnistuu huomattavasti paremmin.

Myös reittikartta pitää saada päivitettyä paremmin luettavaan muotoon.

Kun poijut ja reittikartta saadaan kuntoon ja koronatilanne ehkä rauhoittuu, niin ensi vuonna soudut sujuvat paremmin.

 

 

Pirkan Soutu päästiin soutamaan koronatilanteesta huolimatta elokuun ensimmäisenä päivänä. Tosin kirkkovenesarjat oli siirretty eri päivälle kuin pienvenesarjat. Samassa yhteydessä käytiin puuveneiden ja coastalveneiden keskimatkan SM-kisat. Kalevan Kiertäjät olivat mukana Tampereella souduissa useamman soutajan voimin. Menestystä tuli monessa sarjassa.

Yksinsoudussa miesten 40-vuotiaiden sarjassa Kierroksella kolmanneksi soutanutt Antero Tuononen jatkoi hienoja soutuja tullen SM-kisassa toiseksi ajalla 2.09.39.

50-vuotiaiden sarjassa Mikko Ylönen souti pronssia ajalla 2.13.53.

70-vuotiaiden miesten sarjassa Jouko Tyrkäs tuli myös kolmanneksi ajalla 2.30.20.

Naisten 40-vuotiaiden yksinsoudun Suomen mestariksi ajalla 2.28.03 souti Kirsi Korpijärvi.

Tytti Pelkosen aika 2.34.32 toi 50-vuotiaiden sarjassa toisen sijan.

Miesten vuorosoudun 50-vuotiaiden sarjan voittajia olivat Jouko Peipinen ja Ari Ilola ajalla 2.13.41.

Vuorosoudun 60-vuotiaiden sarjan parhaita ajalla 2.20.38 olivat Aimo Väisänen ja Leino Nisula.

Naisten vuorosoudun voittoon sousivat Ulla Yrjölä ja Katariina Korniloff ajalla 2.23.17.

Vuorosoudun sekasarjan hopea meni Tuija Kilpeläiselle ja Aki Syrjälle ajalla 2.24.10. Voittoon tässä sarjassa sousivat Johanna ja Esa Kilpeläinen.

Ensimmäistä kertaa Pirkan Soudun yhteydessä käytiin myös Coastal veneluokan SM-kisat. Tässä sarjassa Tiia-Maria Rauttola souti hopeaa ajalla 2.14.43.

SM-kisojen lisäksi kuntosrajoihin osallistui kiertäjiä. Parhaiten heistä sousi Jarmo Valli, jonka aika 2.15.48 oli kuntosarjan yksisoutajista paras.

 

 

Kalevan kierroksen soutu Virroilla

Veneet ovat ryhmittäytymässä vuorosoudun toiseen lähtöön.

 

Kalevan Kierroksen soutu oli poikkeuksellisesti vasta tämän vuoden toinen laji. Normaalisti soutamaan on päästy kolmen muun lajin jälkeen. Koronavirus aiheutti kuitenkin sellaisen tilanteen, että luistelun jälkeen hiihto jouduttiin maaliskuussa peruuttamaan kokonaan ja toukokuuksi aiottu suunnistus on jouduttu siirtämään myöhemmin syksyllä pidettäväksi.

Virrat toimi kisapaikkana toista kertaa. Viime vuonna soudettuun reittiin oli tehty kilpailijoiden toiveesta hieman muutosta, jotta veneet eivät kohtaisi edestakaisella reitillä toisiaan niin helposti.

Kalettoman lahden pohjukkaan oli kasaantunut melkoinen määrä soutuveneitä ennen Kalevan Kierroksen soudun ensimmäistä lähtöä.

Iltapäivän vuorosoudun lähtö näytti tältä ilmasta käsin (video (c)Juhana):

Ja matka alkoi kohti Karhusaarta on alkanut (video (c)Juhana):

 

Kilpailussa soudettiin kaksi lähtöä, joissa molemmissa oli sarjoina yksisoutu, vuorosoutu, parisoutu ja melonta. Kaikkiaan mukana oli noin 260 soutajaa. Kovimmat soutajat olivat mukana aamun ensimmäisessä lähdössä.

Jari Kuhno soutaa voittajana maaliin. Kuva Sanna Karjalainen

 

Ensimmäisenä reitille lähteneiden yksiköiden voitosta käytiin tiukka kamppailu, kun viime vuoden voittaja Jari Kuhno ja Heikki karjaluoto soutivat lähes koko matkan peräkkäin. Myös tänä vuonna voittoon sousi Kuhno, jonka aika noin 31km reitillä oli 2.43.55. Karjaluoto hävisi reilun minuutin. Kolmanneksi nopeimpana yksikkönä matkasta suoriutui Pekka Mäkelä ajalla 2.45.16.

 

Heikki Karjaluoto tuli maaliin reilun minuutin Kuhnon jälkeen. Kuva Sanna Karjalainen

Yksinsoudun kärkikolmikko ei ole mukana tämän vuoden Kalevan Kierroksella. Kiertäjistä nopeinta vauhtia piti Tuusulan Tallaajien Jukka Haikonen. Haikonen käytti tänä vuonna aikaa soutuun 2.55.23. Toiseksi nopein kiertäjä oli Tervakosken Padon Henri Nieminen, joka kellotti ajan 2.55.33. Kolmannen sija kierroksella nappasi lappeenrantalainen Antero Tuononen 2.56.09 ajalla.

 

Juha Haikonen oli tänä vuonna nopein Kalevan Kiertäjistä. Kuva Sanna Karjalainen

 

Henri Nieminen jäi vain 10 sekunttia Kalevan Kierroksen soudun voittajasta. Kuva Sanna Karjalainen

 

Antero Tuononen aloitti soutukisat komeasti kolmannella sijalla Kalevan Kierroksen soudussa. Kuva Anne Rasku

 

Marika Laaksonen hallitsi naisten yksinsoutua. Kuva Sanna Karjalainen

Naisten sarjassa nopein oli myös Kierroksen ulkopuolella soutanut Marika Laaksonen. Laaksonen soutama aika 3.06.39 oli selvästi nopein kaikista naisista.

Kalevan Kierroksen naisten soudun paras Johanna Herranen on juuri ylittänyt maalilinjan.

 

Toiseksi nopein ja kiertäjänaisista paras oli Pajulahden Johanna Herranen, jonka aika oli 3.21.26. Toiseksi nopein kiertäjä oli Kensuttarien Kirsi Korpijärvi ajalla 3.23.40.

Kirsi Korpijärvi oli toiseksi nopein kiertäjänaisista.

 

KK Länsi-Uusimaan Heli Hakala oli Kalevan Kierroksen naisten sarjan kolmas ajalla 3.27.46.

Heli Hakala on ylittämässä maalilinjaa, sijoittuen kolmanneksi kierroksen naisten soudussa.

 

Koko kilpailun nopein vene oli parisoudun voittanut Ari Oravan ja Harri Ala-Lahden soutama vene ajalla 2.42.38.

Vuorosoudussa nopeinta vauhtia piti yleisen sarjan Lappeen Sinisten Tero Haiko ja Mikko Paalumäki. Heidän voittoaikansa oli 2.54.46. Toiseksi nopein vuorosoutuvene oli Pajulahden Pekka Pakkasen ja Sami Leinosen vene, joka jäi voittajille yhdeksän sekuntia. Kolmanneksi soutivat Ylepuoli7:n Ari Ilola ja Jouko Peipinen ajalla 3.01.09.

 

Tero Haiko ja Mikko Paalumäki tuulettavat vuorosoudun voittoa. Kuva Sanna Karjalainen

 

 

Vuorosoudun toiseksi nopeimman veneen Sami Leinonen ja Pekka Pakkanen valmistautuvat omaan souritukseensa.

 

Ari Ilola ja Jouko Peipinen saapuvat maaliin vuorosoudun kolmanneksi nopeimpana veneenä. Kuva Sanna Karjalainen

 

Naisten vuorosoudun voittoveneessä soutivat ja meloivat Katariina Korniloff ja Yrjölä. Kuva Sanna Karjalainen

 

Naisten vuorosoudun nopein pari oli Ulla Yrjölä ja Katariina Korniloff. Heidän voittoaikansa 2.12.46 oli 14 min nopeampi kuin toiseksi sijoittuneen Pirkko Pennalan ja Tarja Virmalan aika. Kolmanneksi naisten vuorosoudussa tulivat Tuija Myllymäki ja Kaisa Wallenius.

 

Naisten sarjan toiseksi nopein vuorosoutuvene oli Pirkko Pennalan ja Tarja Virmalan vene.

 

Tuija Myllymäki ja Kaisa Wallenius sijoittuivat naisten vuorosoudussa kolmanneksi.

 

Vuorosoudun neljänneksi nopeimpia ja sekasarjan voittajia olivat Tiia-Maria Rauttola ja Mikko Lahti.

 

Vuorosoudun sekasarjan nopein vene oli Tiia-Maria Rauttolan ja Mikko Lahden vene. Heidän aikansa 3.04.31 oli kaikista vuorosoutuveneistä neljänneksi nopein. Toiseksi sekasarjassa aikaan 3.18.54 soutivat Tuija Kilpeläinen ja Aki Syrjälä. Kolmanneksi sijoittuivat Elina Borgenström ja Tomi Rissanen ajalla 3.2708.

 

Tuija Kilpeläisen ja Aki Syrjälän vene oli sekasarjan toiseksi nopein vuorosoutuvene.

 

Vuorosoudun sekasarjankolmanneksi nopeimpana reitiltä suoriutuivat Elina Borgenström ja Tomi Rissanen.

 

Ossi Sippu (36) on valmistautumassa omaan soutuunsa aamun lähdössä.

 

Kalevan Kierrosta luistelun jälkeen ylivoimaisesti johtanut Kuntokonnien Ossi Sippu oli soudussa kaikista soutajista neljäs. Sipun aika 2.59.39 riitti pitämään Sipun johdossa myös kahden lajin jälkeen. Luistelun kakkonen Gennady Bogopolskiy ei pystynyt koronan vuoksi osallistumaan lainkaan soutuun. Toiseksi kahden lajin jälkeen nousi hyvällä soudullaan KK Länsi-Uusimaan Tomi Huttunen. Huttusen aika 3.01.15 nosti hänet toiseksi. Tuusulan Tallaajien Juha Lehtonen nousi kolmanneksi ennen pyöräilyä.

 

Juha Lehtonen veryttelee kohti lähtöpaikkaa.

 

Myös naisten sarjassa luistelun jälkeen ylivoimaisessa johdossa ollut Kirsi Korpijärvi jatkaa kärjessä soudun jälkeen. Toiseksi nousi soudun voitollaan Johanna Herranen. Ulla Yrjölä nousi hyvällä vuorosoudulla kolmanneksi. Tamperelainen Kaisa Saarimaa on neljäntenä ennen pyöräilyä.

 

Kaisa Saarimaa on saanut oman soutu-urakkansa valmiiksi.

Miesten joukkuekilpailussa Kuntokonnien joukkue keräsi eniten pisteitä ja kasvatti johtoaan kahden lajin jälkeen. KK Länsi-Uusimaan joukkue jatkaa toisena. Tuusulan Tallaajien joukkue ei saanut kuin kolme soutajaa mukaan, joten kolmanneksi nousi soudun jälkeen on Lappeen Sinisten joukkue, joka keräsi toiseksi eniten pisteitä soudusta.

Naisten joukkuekilpailussa KK Länsi-Uusimaan joukkue kasvatti johtoaan luistelun jälkeisestä tilanteesta. Toisena oleva Kuusankosken Urheiluseura on jo yli 500 pistettä jäljessä. Kolmanneksi nousi Kensuttarien joukkue, vaikka he saivat vain kolme soutusuoritusta.

Iltapäivän lähdössä soudun ensikertalaisella Mikko Joensuulla oli yksinkertainen taktiikka suunnistuksen suhteen; täytyy pitää vain johtovene peilissä koko ajan. Taktiikka toimi hyvin, sillä Joensuun aika 3.03.55 oli toisen lähdön nopein.

 

Jouni Nurminen on monta kertaa soutanut molemmissa lähdöissä. Niin tälläkin kertaa; aamulla yksiköllä ja iltapäivällä Juuso Nurmisen kanssa vuorosoutua.

 

Joskus soutuparin saaminen on hieman hankalaa ja saattaa jäädä viime tippaan. Anne Honkasen soutuparin sairastumisen myötä lopullinen pari vuorosoutuveneeseen löytyi vasta puoli tuntia ennen lähtöä, kun melomaan ilmoittautunut Lauri Supponen lähti Annen kaveriksi soutamaan.

 

Soutua ja huopausta palstan ylläpitäjä Reijo Lahtonen pistää airoja paikoilleen vesillelaskun jälkeen.

 

Rami Heikkilä virittelee venettä soutukuntoon ennen lähtöä.

 

Pientä ruuhkaa oli veneluiskalla aamulla ennen yhdeksää.

 

Juha Karttunen ja Vesa Ruuska ovat saaneet oman soutunsa soudettua.

 

Pyry Kettusella ja Juhana Pakasmaalla oli ongelmia soutupenkin kanssa jo alkumatkasta, siitä huolimatta yleisen sarjan toiseksi nopein aika.

 

60-vuotiaiden vuorosoudun voittoveneessä maaliin tulivat Leino Nisula ja Aimo Väisänen.

 

Hannu Mannisella oli ongelmia jalkojen kramppaamisen vuoksi.

 

Maaliin tulon jälkeen on aikaa vaihtaa kommentteja soudun sujumisesta. Vuorosoudun 70-vuotiaiden voittajat Erkki ja Jaakko Helminen, Tytti Pelkonen sekä Helge Pyöriä ovat saaneet 31 km soudettua.

 

Olli-Pekka Pohjola maalissa raskaan reissun jälkeen.

 

Juha Sameri maalissa.

 

Ari Hiltusta jaksaa naurattaa, vaikka raskaalla veneellä ei kulkenutkaan ihan niin nopeasti kuin kyvyemmillä kilpaveneillä.

 

Kilpailun maalissa tulospalvelusta saatiin online-tulokset sitä mukaa, kun veneet maaliin saapuivat.

 

Ilkka Kivi hyvävoimaisena aamupäivän reilun 30 km soudun jälkeen.

 

Kilpailun nuorin osallistuja oli 13-vuotias Alvari Aunesluoma, joka souti isänsä kanssa vuorosoudussa 31 km reitin alle neljän tunnin.

 

Höyrylaiva Tarjanteen höyrpilli kuului pitkälle. Tarjanne teki myös päivän isoimmat aallot. Jorma Pöyry pääsee kohta niillä keinumaan. Kuva Anne Rasku

 

Miesten 50-vuotiaiden sarjan kolmossijasta käytiin tiukkaa kamppailua Mikko Ylösen ja Ari-Pekka Ojalan kesken. Kuva Anne Rasku

 

Ismo Lehtinen oli ylivoimainen 60-vuotiaiden yksinsoudussa voittoajallaan 3.02.36. Kuva Sanna Karjalainen

 

30 km soutu ei saa hymyä hyytymään. Mika Liukkonen ja Jussi Soini maalissa. Kuva Sanna Karjalainen

 

 

Kalevan Kierroksen soudun kuvat

Kuvia Kalevan Kierroksen soudusta Virroilta löytyy Kalevan Kierroksen facebook-sivuilta:

Samat kuvat löytyvät korkealaatuisempina Drivestä. Kuvia saa käyttää vapaasti somessa ja Kalevan Kierroksen markkinoinnissa.

 

 

Turvallisuusohjeita soutua varten

 

 

Kalevan Kierroksen säännöissä ei ole tarkkoja ohjeita vesillä liikkumisen turvallisuuteen. Viime vuoden osakilapilulajeissa tapahtuneista tilanteista johtuen on syytä tarkentaa ohjeistusta myös soudun osalta.

Veneen ja soutajan turvavarusteet

Pelastusliivit

Vesillä vähän liikkuneiden ja heikon uimataidon omaavien soutajien on syytä ottaa mukaan pelastusliivit. Pelastusliivien käyttö soutaessa on hieman hankalaa, mutta rauhallisessa soutamisessa kevyet pelastuliivit ovat mahdolliset. Esimerkiksi paukkuliivit saattavat soveltua soutamiseen. Vaikka pelastusliivejä ei pukisi päälle, niin ne voi ottaa mukaan veneeseen. Ne eivät paina juuri mitään, mutta hädän hetkellä niistä on suuri apu. Jos liivit ottaa mukaan, niin ne pitää muistaa sijoittaa niin, että ne eivät haittaa soutamista tai vuorosoudussa vuoronvaihtoa.

Kännykkä

Soutureitin varrella on jonkin verran valvontaveneitä. Kärkivene ajaa soudun kärjessä menevän veneen edessä ja jälkivene varmistaa, että kaikki veneet tulevat reitiltä pois. Näistä järjestelyistä huolimatta kannattaa veneeseen ottaa mukaan matkapuhelin. Mikäli matkan aikana tulee ongelmia veneen kanssa ja soutaminen ei onnistu, niin kännykällä saa yhteyden järjestäjiin. Myös mahdollisten väsymisien ja kramppien kanssa taistellessa on hyvä olla mukana kännykkä, jotta pääsee reitiltä pois turvallisesti. Soutajilla mukana oleva kännykkä helpottaa myös järjestäjiä hätätilanteissa saamaan yhteyden reitillä oleviin veneisiin.

Kalevan Kierroksen hallitus suosittaa ottamaan mukaan kännykän, jonka voi pistää vedentiiviiseen pussiin soudun ajaksi. Erityisen tärkeää tämä on niiden soutajien osalta, jotka ovat olleet vesillä vain vähän. Jos tiedät olevasi soutureitillä yli neljä tuntia, niin olisi todella tärkeää ottaa mukaan matkapuhelin.

Pilssipumppu ja äyskäri

Useissa veneissä on pilssipumppu, jolla saadaan poistettua veneeseen tullutta vettä. Sadekelillä veneeseen kertyy helmposti muutamia litroja vettä. Myös kovalla tuulella vene saattaa sivuaallokossa hörpätä vettä veneeseen sisälle. Mitä enemmän vettä on veneessä, sitä raskaampi venettä on soutaa. Ylimäräisen veden poistamiseen soveltuu parhaiten pilssipumppu, jolloin yksinsoutajan ei tarvitse pysähtyä vedenpoistamisen ajaksi. Myös vourosoudussa meloja pystyy melomaan samaan aikaan kuin pumppu tyhjentää venettä vedestä. Pilssipumpun lisäksi olisi syytä mukana olla jokin muu tyhjennyslaite. Pilssipumpun akku ja liitokset sekä kytkimet ovat sellaisia, joihin saattaa tulla ongelmia. Vaikka pilssipumpun toiminta pitää testata ennen soutua, niin vikoja saattaa ilmaantua soudun aikana. Tämän vuoksi jonkinlaisen äyskärin varalla pito on syytä huomioida. Ja erityisen tärkeää on muistaa sitoa äyskäri kiinni veneeseen. Ei ole kovin harvinaista, että kiireessä venettä tyhjäksi äyskäröidessä ote lipeää ja äyskäri lentää järveen. Äyskäri toimii myös mahdollisesti matkan aikana ilmaantuvan kusihädän tyhjennyskohteena. Laidan yli virtsaaminen on vaikeaa, vaarallista ja tyhmää. Äyskärillä tyhjennys onnistuu paljon turvallisemmin.

Pilli

Uusi vesiliikennelaki määrää, että jokaisessa veneessä pitää olla äänimerkinantolaite, jolla voidaan antaa voimakas äänimerkki. Soutuveneessä tällaiseksi laitteeksi kelpaa pilli.

Päähine ja aurinkolasit

Aurinkoisella kelillä päähine suojaa liialliselta auringonpaisteelta. Useampi tunti pilvettömältä taivaalta paistavan auringon alla soudellessa voi johtaa auringonpistokseen. Lauantaille on luvattu puolipilvistä keliä ja parhaassa tapauksessa aurinko saattaa paistaa koko soudun ajan. Silloin on hyvä suojata myös silmiä liialliselta auringonvalolta.

Vara-airot

Veneeseen on mahdollista ottaa mukaan vara-airot. Ne on sijoitettava veneen sisäpuolelle. Airojen katkeaminen tai vaurioituminen on kuitenkin melko harvinaista, joten vara-airojen mukaan ottamista ei kannata välttämättä harkita.

Väistövelvollisuus laivareitillä

Höyrylaiva Tarjanne liikennöi Virrat-Tampere välillä lauantaina. Se lähtee klo 10 virroilta kohti Tamperetta. Se tulee jossain vaiheessa ohittamaan osan soutajista ja osa soutajista tulee jo kääntöpaikan jälkeen Tarjannetta vastaan. Soutajat ovat velvollisia väistämään Tarjannetta. Varsinkin reitin kapeimmissa kohdissa soutuveneen tulee antaa tilaa höyrylaivalle. Lauantaile ei ole luvattu kovin kovaa tuulta, joten lainetta ei taida olla juuri lainkaan. Mutta Tarjanteen menessä on luvassa muutama iso aalto. Ota ne huomioon, jotta vene ei keinahda kauheasti laivan peräaalloissa.

 

Veneen lasku ja nosto

Vaikka savolainen kilpasoutuvene on melko kevyt ja kiikkerä, niin sitä ei juurikaan saa kaatumaan vesillä ollessa. Vaikka vuorosoudussa välillä molemmat ovat liikkeellä veneen vesillä ollessa, niin todella harvoin vene kaatuu tai toinen soutajista tippuu järveen. Toki vuoronvaihdoissa pitää olla kohtuullisen varovainen.

Suurin vaara veneen kaatumiseen ja soutajan veteen tippumiseen liittyy lähtöön ja maaliin tulon jälkeiseen ratautumiseen. Veneen vesille laskussa kannattaa olla liikkeellä ajoissa. Vähän ennen lähtöhetkeä laskupaikka tuppaa ruuhkaantumaan. Silloin kiireessä saattaa veneeseen meno olla sen verran huolimatonta, että vene hörppää tai pahimmassa tapauksessa jopa kaatuu. Olkaa varovaisia ja antakaa kaikkien laskea veneensä rauhassa vesille.

Kaikkein ongelmallisin tilanne on soudun jälkeen maihin tulo. Kolmen tai jopa viiden tunnin soudun jälkeen voimat saattavat olla todella vähissä ja krappeja voi ilmetä viimeistään siinä vaiheessa, kun pitäisi nousta veneestä pois rannassa. Useamman kerran on käynyt niin, että rantautuessa on tullut uitua vahingossa. Kun tulette soudun jälkeen veneen nostopaikalle, niin olkaa varovaisia, että ette tipu veneestä tai muuten vahingoita itseänne.

 

 

Viime hetken vinkit vuorosoutuun

Vuorosoudussa soutaja määrää tahdin millä soudetaan. Meloja meloo aivan samassa tahdissa kuin soutajakin. Eli kun airot osuvat veteen, niin samaan aikaan myös mela uppoaa veteen. Ja molemmilla vedon pituus on sama. Useimmilla soutajilla toinen käsi on selvästi helpommin päällimmäisenä. Ja kun airot menevät jonkin verran ristiin, niin päällimmäisen käden airo menee hieman syvemmälle vedossa. Tällöin vene tyynessä kelissä hieman helpommin kääntyy vastakkaiseen suuntaan. Mikäli käsien vaihto toisinpäin ei tule luonnostaan, niin tässä vaiheessa ei enää kannata ruveta opettelemaankaan vaihtoa. Ensi vuonna sitten voi etukäteen harjoitella sekä oikea käsi päällä että vasen käsi päällä soutua. Silloin soutajakin pystyy hieman paremmin ”ohjaamaan” venettä haluttuun suuntaan. Jos keli on tuulinen ja järvellä on kovia aaltoja, niin soutaessa kannattaa olla sen verran tarkkaavainen, ettei jätä peukaloitaan airojen päiden väliin veneen keinuessa aaltojen päällä. Jos vene keinuu kovin, niin ei kannata yrittää vetää ihan jokaista vetoa, vaan soutaa silloin kuin se itsestä tuntuu luontevalta. Jos keli on tyyni, niin airojen vedot tapahtuvat juuri pinnan alla. Ei kannata yrittää käyttää voimaa airon syvältä vetämiseen, vaan jos voimia on, niin lisätä vetotiheyttä. Samoin airojen takaisinveto tapahtuu mahdollisimman pintaa pitkin. Kovalla aallokolla täytyy kuitenkin tästä luopua ja yrittää viedä airoja taaksepäin sen verran korealla, etteivät lavat osu aaltojen huippuihin.

Jos et ole soutanut paljain käsin, niin sitä ei kannata yrittää nytkään. Hanskojen pitää olla aika tiukat, jotta ne eivät pääse menemään yhtään ryppyyn. Ja käsien tai hanskojen kastumista pitää yrittää välttää, sillä märät kädet tai hansikkaat tuottavat melko varmasti rakkoja. Airojen päähän on saatavissa pehmustepäällinen eli airon tuppi. Se estää tehokkaasti rakkojen synnyn ja tekee otteeen airosta pitäväksi. Jos keli on tyyni ja lämmin, niin hikinauhat molempiin ranteisiin ei ole olenkaan hullumpi vaihtoehto. Samoin hikipanta päässä estää hien valumisen silmiin. Hien pyyhkiminen soutaessa on käytännössä mahdotonta ja suolavesi silmissä ei tunnut mukavalta. Lippis tai muu hattukin voi vähentää hien valumista, mutta silloin tuuletus ei ole yhtä hyvä kuin pelkällä hikipannalla.

Melominen tapahtuu ihan veneen laitaa pitkin. Ja tahtihan oli siis sama kuin soutajalla. Meloja vaihtaa puolta sen mukaan, mihin venettä ohjataan. Ihan tyynessä voi puolen vaihto tapahtua 5-10 vedon välein, mutta sopivalla sivutuulella voi joutua melomaan samalta puolelta pitkiäkin aikoja. Ja melomisen aikana ei ole tarkoitus levätä. Meloja pitää veneen tasapainossa. Soutaja istuu keskellä venettä eikä pysty painopistettä juurikaan muuttamaan. Melojan pystyy sen sijaan muuttamaan asentoaan sen verran, että vene kulkee suorassa. Eli melomisliike tulee olla sellainen, että painopiste liikkuu meloessa pituussuunnassa. Sivulle päin ei kannata kurotella. Samoin tuulella täytyy melojan hieman huomioida tuulen kallistava vaikutus.  Meloja myöskin suunnistaa. Eli järjestäjiltä saa kartan, joka kannattaa teipata sellaiseen paikkaan, että meloja sen hyvin näkee. Välillä edellä soutavatkin voivat soudella missä sattuu. Silloin on tärkeä, että ei lähde seikkailemaan väärälle reitille. Ja reitillä olevat tiukat mutkat kannattaa ennakoida; vuorosoutuvene ei käänny kovin ketterästi eli loivat mutkat mahdollisuuksien mukaan. Kamppailut muiden veneiden kanssa pitää myös melojan huomioida.

 

Juominen tapahtuu vuorosoudussa meloessa. Parhaiten veneen vauhti säilyy, kun juomat ovat juomarepussa. Tällöin juominen on mahdollista samaan aikaan kun meloo. Jos molemmilla on juomareput, niin ne kannattaa pistää sellaiseen paikkaan, että ne eivät haittaa melomista tai vuoronvaihtoa. Toisaalta repun letkun pitää olla helposti saatavilla ja riittävän pitkä melojan suuhun takapenkille. Selässäkin reppu voi olla, mutta se saattaa lämmittää liikaa ja olla hieman tiellä vuoronvaihdoissa. Aamun lähdön aikaan keli ei taida tulla kovin kuuma, joten litra taitaa olla liian vähän ja kaksi litraa riittää urheilujuomaa reilun kolmen tunnin matkalle. Iltapäivän lähdön aikaan keli on jo jonkin verran lämpöisempi, joten hieman enemmän saattaa juomaa kulua jälkimmäisessä lähdössä. Mikäli aiot nauttia energiapatukoita, niin nekin pitäisi saada syötyä samaan aikaan kun meloo.

Mikäli taivaalta tulee vettä oikein kunnolla tai aallot pärskähtävät veneeseen kunnolla, niin isoimmat vedet kannattaa yrittää poistaa veneestä. Myös veden poisto on melojan työtä. Jos veneessä ei ole pilssipumppua, niin sitten vain äyskärillä vettä heittelemään. Ja äyskäri kannattaa sitoa kiinni veneen takaosaan, ettei se lähde kellumaan veden mukana tai lennä vahingossa veteen. Ja mikäli mahdollista veden poisto pitäisi tehdä myötätuuliosuuksilla, jolloin veneen vauhti ei hidastu ihan niin paljoa. Ja mikäli matkalla yllättää kusihätä, niin äyskäri toimii hyvänä apuna hädän helpotuksessa.

Soutuvuoron vaihtaminen tapahtuu 4-10 min välein; loppua kohden hieman nopeammin kuin alussa. Ja hieman kannattaa katsoa rytmitystä siten, että vaihdot eivät tapahdu käännösten aikana. Samoin vastatuulessa kannattaa pitää vähän pitempiä soutuvuoroja, sillä veneen vauhti hiljenee aika nopeasti vastalaineessa. Sen sijaan myötätuulessa vaihtoväli voi olla tiheämpi. Ja mitä matalampana veneessä liikutaan, niin sitä vähemmän vene keinahtelee.

Päivälähdössä on varmasti jo niin lämmin, että pelkät pyöräilyshortsit ja t-paita riittävät pukeutumiseksi. Ja melko varmaan aamullakaan ei tarvitse enempää vaatetusta ellei sada. Tosin herkästi palavien kannattaa varata pitempi hioilla tai lahkeilla olevia vaatteita. Aurinkorasvaa kannattaa käyttää t-paidassa ja shortseja liikkeelle lähtevien, mikäli on vähänkin herkempi iho. Mutta rasvan kanssa kannattaa olla tarkkana, että sitä ei pistä otsalle, josta se valuu hien mukana silmille.