Soudun jälkeen oli mahdollisuus antaa palautetta soudun järjestelyiden onnistumisesta. Palautelomakkeen täytti 46 osallistujaa. Eli vastausprosentti oli hieman vajaa 20. Palautteen antajista noin puolet osallistui aamun yksinsoutuun. Tämän vuoksi ongelmakohdat painottuivat erityisesti suunistukseen.
Viime vuoden vastaavassa kyselyssä suurimmaksi epäkohdaksi mainittu kääntöpaikan kohtaava liikenne ei reittimuutoksen ansiosta noussut tänä vuonna ongelmaksi. Sen sijaan reittimerkinnät tai niiden puuttuminen aiheutti suurimman kritiikin tänä vuonna. Aivan kärkiveneen takana soutaneet yksiköt pysyivät reitillä ongelmitta. Mutta aamun lähdössä olleet yksiköiden kärkiveneet menivät niin nopeaa vauhtia, että paluumatkalla muiden soutajien oli vaikeaa havaita missä kärki menee. Tällöin suunnistaminen vaikeutuu ja kun reittimerkintöjä ei ollut, niin soutamisen lisäksi joutui energiaa käyttämään myös suunnistukseen. Myös reittikartan laatua kritisoitiin voimakkaasti. Monen yksinsoutajan oli lukea karttaa sen vaikeaselkoisuuden vuoksi. Vuorosoutajien osalta suunnistaminen oli onnistunut selkeästi paremmin, koska melomassa oleva kiertäjä näkee edellä menevät ja pystyy hieman paremmin lukemaa karttaa.
Parhaimpana puolena souduissa pidettiin reittiä. Kohtuullisen kovallakaan tuulella järvelle ei pääse muodostumaan suurta aallokkoa. Käätöpaikan muutoksen myötä reittiä kehuttiin monessa vastauksessa. Myös järjestäjien avustajien määrää veneiden purussa ja vesille laskussa oli lisätty ja se sai myös kiitosta.
Pienempinä epäkohtina olivat lähtö- ja maalilinjan havaitseminen. Osa soutajista ei havainnut missä vaiheessa soutaminen pitäisi lopettaa. Myös kuulutusten kuuluminen varsinkin lähdössä vastarannan puolella olevilla oli heikkoa. Sen sijaan uimarannan puolella olevat kehuivat kuuluttajan olleen hyvä.
Koronaohjeistuksien vuoksi pesutilat olivat huonommat kuin viime vuonna. Kilpailijoiden toivottiin käyttävän peseytymiseen mahdollisimman paljon muita paikkoja kuin järjestäjien suihkuja. Tämä onnistuikin hyvin. Tosin järjestäjien pesutiloissa pesulla käyneet valittelivat suihkuista tulleen veden kylmyyttä. Osa kävikin uimarannalla peseytymässä, jossa veden lämpötila oli korkeampi kuin suihkussa.
Ensi vuonna reitille pitää saada useampi poiju ohjaamaan myös hitaammat veneet oikealle reitille. Jo neljän-viiden poijun lisäämisellä suunnistaminen onnistuu huomattavasti paremmin.
Myös reittikartta pitää saada päivitettyä paremmin luettavaan muotoon.
Kun poijut ja reittikartta saadaan kuntoon ja koronatilanne ehkä rauhoittuu, niin ensi vuonna soudut sujuvat paremmin.
https://kalevankierros.fi/wp-content/uploads/2020/08/kakkoslähtö-e1597087511975.jpg8001200Ari Ilolahttps://kalevankierros.fi/wp-content/uploads/2023/01/nonameKK-296x300.jpgAri Ilola2020-08-11 19:50:142020-08-11 19:50:14Soudun palautekyselyn tulokset
Pirkan Soutu päästiin soutamaan koronatilanteesta huolimatta elokuun ensimmäisenä päivänä. Tosin kirkkovenesarjat oli siirretty eri päivälle kuin pienvenesarjat. Samassa yhteydessä käytiin puuveneiden ja coastalveneiden keskimatkan SM-kisat. Kalevan Kiertäjät olivat mukana Tampereella souduissa useamman soutajan voimin. Menestystä tuli monessa sarjassa.
Yksinsoudussa miesten 40-vuotiaiden sarjassa Kierroksella kolmanneksi soutanutt Antero Tuononen jatkoi hienoja soutuja tullen SM-kisassa toiseksi ajalla 2.09.39.
50-vuotiaiden sarjassa Mikko Ylönen souti pronssia ajalla 2.13.53.
70-vuotiaiden miesten sarjassa Jouko Tyrkäs tuli myös kolmanneksi ajalla 2.30.20.
Naisten 40-vuotiaiden yksinsoudun Suomen mestariksi ajalla 2.28.03 souti Kirsi Korpijärvi.
Tytti Pelkosen aika 2.34.32 toi 50-vuotiaiden sarjassa toisen sijan.
Miesten vuorosoudun 50-vuotiaiden sarjan voittajia olivat Jouko Peipinen ja Ari Ilola ajalla 2.13.41.
Vuorosoudun 60-vuotiaiden sarjan parhaita ajalla 2.20.38 olivat Aimo Väisänen ja Leino Nisula.
Naisten vuorosoudun voittoon sousivat Ulla Yrjölä ja Katariina Korniloff ajalla 2.23.17.
Vuorosoudun sekasarjan hopea meni Tuija Kilpeläiselle ja Aki Syrjälle ajalla 2.24.10. Voittoon tässä sarjassa sousivat Johanna ja Esa Kilpeläinen.
Ensimmäistä kertaa Pirkan Soudun yhteydessä käytiin myös Coastal veneluokan SM-kisat. Tässä sarjassa Tiia-Maria Rauttola souti hopeaa ajalla 2.14.43.
SM-kisojen lisäksi kuntosrajoihin osallistui kiertäjiä. Parhaiten heistä sousi Jarmo Valli, jonka aika 2.15.48 oli kuntosarjan yksisoutajista paras.
https://kalevankierros.fi/wp-content/uploads/2020/08/IMG_5511-2-scaled-e1596302314722.jpg8001200Ari Ilolahttps://kalevankierros.fi/wp-content/uploads/2023/01/nonameKK-296x300.jpgAri Ilola2020-08-02 08:15:162020-08-02 08:25:00Pirkan Soudusta menestystä kiertäjille
Veneet ovat ryhmittäytymässä vuorosoudun toiseen lähtöön.
Kalevan Kierroksen soutu oli poikkeuksellisesti vasta tämän vuoden toinen laji. Normaalisti soutamaan on päästy kolmen muun lajin jälkeen. Koronavirus aiheutti kuitenkin sellaisen tilanteen, että luistelun jälkeen hiihto jouduttiin maaliskuussa peruuttamaan kokonaan ja toukokuuksi aiottu suunnistus on jouduttu siirtämään myöhemmin syksyllä pidettäväksi.
Virrat toimi kisapaikkana toista kertaa. Viime vuonna soudettuun reittiin oli tehty kilpailijoiden toiveesta hieman muutosta, jotta veneet eivät kohtaisi edestakaisella reitillä toisiaan niin helposti.
Kalettoman lahden pohjukkaan oli kasaantunut melkoinen määrä soutuveneitä ennen Kalevan Kierroksen soudun ensimmäistä lähtöä.
Iltapäivän vuorosoudun lähtö näytti tältä ilmasta käsin (video (c)Juhana):
Ja matka alkoi kohti Karhusaarta on alkanut (video (c)Juhana):
Kilpailussa soudettiin kaksi lähtöä, joissa molemmissa oli sarjoina yksisoutu, vuorosoutu, parisoutu ja melonta. Kaikkiaan mukana oli noin 260 soutajaa. Kovimmat soutajat olivat mukana aamun ensimmäisessä lähdössä.
Jari Kuhno soutaa voittajana maaliin. Kuva Sanna Karjalainen
Ensimmäisenä reitille lähteneiden yksiköiden voitosta käytiin tiukka kamppailu, kun viime vuoden voittaja Jari Kuhno ja Heikki karjaluoto soutivat lähes koko matkan peräkkäin. Myös tänä vuonna voittoon sousi Kuhno, jonka aika noin 31km reitillä oli 2.43.55. Karjaluoto hävisi reilun minuutin. Kolmanneksi nopeimpana yksikkönä matkasta suoriutui Pekka Mäkelä ajalla 2.45.16.
Heikki Karjaluoto tuli maaliin reilun minuutin Kuhnon jälkeen. Kuva Sanna Karjalainen
Yksinsoudun kärkikolmikko ei ole mukana tämän vuoden Kalevan Kierroksella. Kiertäjistä nopeinta vauhtia piti Tuusulan Tallaajien Jukka Haikonen. Haikonen käytti tänä vuonna aikaa soutuun 2.55.23. Toiseksi nopein kiertäjä oli Tervakosken Padon Henri Nieminen, joka kellotti ajan 2.55.33. Kolmannen sija kierroksella nappasi lappeenrantalainen Antero Tuononen 2.56.09 ajalla.
Juha Haikonen oli tänä vuonna nopein Kalevan Kiertäjistä. Kuva Sanna Karjalainen
Henri Nieminen jäi vain 10 sekunttia Kalevan Kierroksen soudun voittajasta. Kuva Sanna Karjalainen
Antero Tuononen aloitti soutukisat komeasti kolmannella sijalla Kalevan Kierroksen soudussa. Kuva Anne Rasku
Marika Laaksonen hallitsi naisten yksinsoutua. Kuva Sanna Karjalainen
Naisten sarjassa nopein oli myös Kierroksen ulkopuolella soutanut Marika Laaksonen. Laaksonen soutama aika 3.06.39 oli selvästi nopein kaikista naisista.
Kalevan Kierroksen naisten soudun paras Johanna Herranen on juuri ylittänyt maalilinjan.
Toiseksi nopein ja kiertäjänaisista paras oli Pajulahden Johanna Herranen, jonka aika oli 3.21.26. Toiseksi nopein kiertäjä oli Kensuttarien Kirsi Korpijärvi ajalla 3.23.40.
Kirsi Korpijärvi oli toiseksi nopein kiertäjänaisista.
KK Länsi-Uusimaan Heli Hakala oli Kalevan Kierroksen naisten sarjan kolmas ajalla 3.27.46.
Heli Hakala on ylittämässä maalilinjaa, sijoittuen kolmanneksi kierroksen naisten soudussa.
Koko kilpailun nopein vene oli parisoudun voittanut Ari Oravan ja Harri Ala-Lahden soutama vene ajalla 2.42.38.
Vuorosoudussa nopeinta vauhtia piti yleisen sarjan Lappeen Sinisten Tero Haiko ja Mikko Paalumäki. Heidän voittoaikansa oli 2.54.46. Toiseksi nopein vuorosoutuvene oli Pajulahden Pekka Pakkasen ja Sami Leinosen vene, joka jäi voittajille yhdeksän sekuntia. Kolmanneksi soutivat Ylepuoli7:n Ari Ilola ja Jouko Peipinen ajalla 3.01.09.
Tero Haiko ja Mikko Paalumäki tuulettavat vuorosoudun voittoa. Kuva Sanna Karjalainen
Vuorosoudun toiseksi nopeimman veneen Sami Leinonen ja Pekka Pakkanen valmistautuvat omaan souritukseensa.
Ari Ilola ja Jouko Peipinen saapuvat maaliin vuorosoudun kolmanneksi nopeimpana veneenä. Kuva Sanna Karjalainen
Naisten vuorosoudun voittoveneessä soutivat ja meloivat Katariina Korniloff ja Yrjölä. Kuva Sanna Karjalainen
Naisten vuorosoudun nopein pari oli Ulla Yrjölä ja Katariina Korniloff. Heidän voittoaikansa 2.12.46 oli 14 min nopeampi kuin toiseksi sijoittuneen Pirkko Pennalan ja Tarja Virmalan aika. Kolmanneksi naisten vuorosoudussa tulivat Tuija Myllymäki ja Kaisa Wallenius.
Naisten sarjan toiseksi nopein vuorosoutuvene oli Pirkko Pennalan ja Tarja Virmalan vene.
Tuija Myllymäki ja Kaisa Wallenius sijoittuivat naisten vuorosoudussa kolmanneksi.
Vuorosoudun neljänneksi nopeimpia ja sekasarjan voittajia olivat Tiia-Maria Rauttola ja Mikko Lahti.
Vuorosoudun sekasarjan nopein vene oli Tiia-Maria Rauttolan ja Mikko Lahden vene. Heidän aikansa 3.04.31 oli kaikista vuorosoutuveneistä neljänneksi nopein. Toiseksi sekasarjassa aikaan 3.18.54 soutivat Tuija Kilpeläinen ja Aki Syrjälä. Kolmanneksi sijoittuivat Elina Borgenström ja Tomi Rissanen ajalla 3.2708.
Tuija Kilpeläisen ja Aki Syrjälän vene oli sekasarjan toiseksi nopein vuorosoutuvene.
Vuorosoudun sekasarjankolmanneksi nopeimpana reitiltä suoriutuivat Elina Borgenström ja Tomi Rissanen.
Ossi Sippu (36) on valmistautumassa omaan soutuunsa aamun lähdössä.
Kalevan Kierrosta luistelun jälkeen ylivoimaisesti johtanut Kuntokonnien Ossi Sippu oli soudussa kaikista soutajista neljäs. Sipun aika 2.59.39 riitti pitämään Sipun johdossa myös kahden lajin jälkeen. Luistelun kakkonen Gennady Bogopolskiy ei pystynyt koronan vuoksi osallistumaan lainkaan soutuun. Toiseksi kahden lajin jälkeen nousi hyvällä soudullaan KK Länsi-Uusimaan Tomi Huttunen. Huttusen aika 3.01.15 nosti hänet toiseksi. Tuusulan Tallaajien Juha Lehtonen nousi kolmanneksi ennen pyöräilyä.
Juha Lehtonen veryttelee kohti lähtöpaikkaa.
Myös naisten sarjassa luistelun jälkeen ylivoimaisessa johdossa ollut Kirsi Korpijärvi jatkaa kärjessä soudun jälkeen. Toiseksi nousi soudun voitollaan Johanna Herranen. Ulla Yrjölä nousi hyvällä vuorosoudulla kolmanneksi. Tamperelainen Kaisa Saarimaa on neljäntenä ennen pyöräilyä.
Kaisa Saarimaa on saanut oman soutu-urakkansa valmiiksi.
Miesten joukkuekilpailussa Kuntokonnien joukkue keräsi eniten pisteitä ja kasvatti johtoaan kahden lajin jälkeen. KK Länsi-Uusimaan joukkue jatkaa toisena. Tuusulan Tallaajien joukkue ei saanut kuin kolme soutajaa mukaan, joten kolmanneksi nousi soudun jälkeen on Lappeen Sinisten joukkue, joka keräsi toiseksi eniten pisteitä soudusta.
Naisten joukkuekilpailussa KK Länsi-Uusimaan joukkue kasvatti johtoaan luistelun jälkeisestä tilanteesta. Toisena oleva Kuusankosken Urheiluseura on jo yli 500 pistettä jäljessä. Kolmanneksi nousi Kensuttarien joukkue, vaikka he saivat vain kolme soutusuoritusta.
Iltapäivän lähdössä soudun ensikertalaisella Mikko Joensuulla oli yksinkertainen taktiikka suunnistuksen suhteen; täytyy pitää vain johtovene peilissä koko ajan. Taktiikka toimi hyvin, sillä Joensuun aika 3.03.55 oli toisen lähdön nopein.
Jouni Nurminen on monta kertaa soutanut molemmissa lähdöissä. Niin tälläkin kertaa; aamulla yksiköllä ja iltapäivällä Juuso Nurmisen kanssa vuorosoutua.
Joskus soutuparin saaminen on hieman hankalaa ja saattaa jäädä viime tippaan. Anne Honkasen soutuparin sairastumisen myötä lopullinen pari vuorosoutuveneeseen löytyi vasta puoli tuntia ennen lähtöä, kun melomaan ilmoittautunut Lauri Supponen lähti Annen kaveriksi soutamaan.
Soutua ja huopausta palstan ylläpitäjä Reijo Lahtonen pistää airoja paikoilleen vesillelaskun jälkeen.
Rami Heikkilä virittelee venettä soutukuntoon ennen lähtöä.
Pientä ruuhkaa oli veneluiskalla aamulla ennen yhdeksää.
Juha Karttunen ja Vesa Ruuska ovat saaneet oman soutunsa soudettua.
Pyry Kettusella ja Juhana Pakasmaalla oli ongelmia soutupenkin kanssa jo alkumatkasta, siitä huolimatta yleisen sarjan toiseksi nopein aika.
60-vuotiaiden vuorosoudun voittoveneessä maaliin tulivat Leino Nisula ja Aimo Väisänen.
Hannu Mannisella oli ongelmia jalkojen kramppaamisen vuoksi.
Maaliin tulon jälkeen on aikaa vaihtaa kommentteja soudun sujumisesta. Vuorosoudun 70-vuotiaiden voittajat Erkki ja Jaakko Helminen, Tytti Pelkonen sekä Helge Pyöriä ovat saaneet 31 km soudettua.
Olli-Pekka Pohjola maalissa raskaan reissun jälkeen.
Juha Sameri maalissa.
Ari Hiltusta jaksaa naurattaa, vaikka raskaalla veneellä ei kulkenutkaan ihan niin nopeasti kuin kyvyemmillä kilpaveneillä.
Kilpailun maalissa tulospalvelusta saatiin online-tulokset sitä mukaa, kun veneet maaliin saapuivat.
Ilkka Kivi hyvävoimaisena aamupäivän reilun 30 km soudun jälkeen.
Kilpailun nuorin osallistuja oli 13-vuotias Alvari Aunesluoma, joka souti isänsä kanssa vuorosoudussa 31 km reitin alle neljän tunnin.
Höyrylaiva Tarjanteen höyrpilli kuului pitkälle. Tarjanne teki myös päivän isoimmat aallot. Jorma Pöyry pääsee kohta niillä keinumaan. Kuva Anne Rasku
Miesten 50-vuotiaiden sarjan kolmossijasta käytiin tiukkaa kamppailua Mikko Ylösen ja Ari-Pekka Ojalan kesken. Kuva Anne Rasku
Ismo Lehtinen oli ylivoimainen 60-vuotiaiden yksinsoudussa voittoajallaan 3.02.36. Kuva Sanna Karjalainen
30 km soutu ei saa hymyä hyytymään. Mika Liukkonen ja Jussi Soini maalissa. Kuva Sanna Karjalainen
https://kalevankierros.fi/wp-content/uploads/2020/07/lähtöä2020.jpg13652048Ari Ilolahttps://kalevankierros.fi/wp-content/uploads/2023/01/nonameKK-296x300.jpgAri Ilola2020-07-19 07:29:542020-07-27 21:17:51Kalevan Kierroksen soudun raportti
https://kalevankierros.fi/wp-content/uploads/2020/07/lähtöä2020.jpg13652048Ari Ilolahttps://kalevankierros.fi/wp-content/uploads/2023/01/nonameKK-296x300.jpgAri Ilola2020-07-18 22:10:062020-07-20 07:09:01Kuvia Kalevan Kierroksen soudusta
Kalevan Kierroksen säännöissä ei ole tarkkoja ohjeita vesillä liikkumisen turvallisuuteen. Viime vuoden osakilapilulajeissa tapahtuneista tilanteista johtuen on syytä tarkentaa ohjeistusta myös soudun osalta.
Veneen ja soutajan turvavarusteet
Pelastusliivit
Vesillä vähän liikkuneiden ja heikon uimataidon omaavien soutajien on syytä ottaa mukaan pelastusliivit. Pelastusliivien käyttö soutaessa on hieman hankalaa, mutta rauhallisessa soutamisessa kevyet pelastuliivit ovat mahdolliset. Esimerkiksi paukkuliivit saattavat soveltua soutamiseen. Vaikka pelastusliivejä ei pukisi päälle, niin ne voi ottaa mukaan veneeseen. Ne eivät paina juuri mitään, mutta hädän hetkellä niistä on suuri apu. Jos liivit ottaa mukaan, niin ne pitää muistaa sijoittaa niin, että ne eivät haittaa soutamista tai vuorosoudussa vuoronvaihtoa.
Kännykkä
Soutureitin varrella on jonkin verran valvontaveneitä. Kärkivene ajaa soudun kärjessä menevän veneen edessä ja jälkivene varmistaa, että kaikki veneet tulevat reitiltä pois. Näistä järjestelyistä huolimatta kannattaa veneeseen ottaa mukaan matkapuhelin. Mikäli matkan aikana tulee ongelmia veneen kanssa ja soutaminen ei onnistu, niin kännykällä saa yhteyden järjestäjiin. Myös mahdollisten väsymisien ja kramppien kanssa taistellessa on hyvä olla mukana kännykkä, jotta pääsee reitiltä pois turvallisesti. Soutajilla mukana oleva kännykkä helpottaa myös järjestäjiä hätätilanteissa saamaan yhteyden reitillä oleviin veneisiin.
Kalevan Kierroksen hallitus suosittaa ottamaan mukaan kännykän, jonka voi pistää vedentiiviiseen pussiin soudun ajaksi. Erityisen tärkeää tämä on niiden soutajien osalta, jotka ovat olleet vesillä vain vähän. Jos tiedät olevasi soutureitillä yli neljä tuntia, niin olisi todella tärkeää ottaa mukaan matkapuhelin.
Pilssipumppu ja äyskäri
Useissa veneissä on pilssipumppu, jolla saadaan poistettua veneeseen tullutta vettä. Sadekelillä veneeseen kertyy helmposti muutamia litroja vettä. Myös kovalla tuulella vene saattaa sivuaallokossa hörpätä vettä veneeseen sisälle. Mitä enemmän vettä on veneessä, sitä raskaampi venettä on soutaa. Ylimäräisen veden poistamiseen soveltuu parhaiten pilssipumppu, jolloin yksinsoutajan ei tarvitse pysähtyä vedenpoistamisen ajaksi. Myös vourosoudussa meloja pystyy melomaan samaan aikaan kuin pumppu tyhjentää venettä vedestä. Pilssipumpun lisäksi olisi syytä mukana olla jokin muu tyhjennyslaite. Pilssipumpun akku ja liitokset sekä kytkimet ovat sellaisia, joihin saattaa tulla ongelmia. Vaikka pilssipumpun toiminta pitää testata ennen soutua, niin vikoja saattaa ilmaantua soudun aikana. Tämän vuoksi jonkinlaisen äyskärin varalla pito on syytä huomioida. Ja erityisen tärkeää on muistaa sitoa äyskäri kiinni veneeseen. Ei ole kovin harvinaista, että kiireessä venettä tyhjäksi äyskäröidessä ote lipeää ja äyskäri lentää järveen. Äyskäri toimii myös mahdollisesti matkan aikana ilmaantuvan kusihädän tyhjennyskohteena. Laidan yli virtsaaminen on vaikeaa, vaarallista ja tyhmää. Äyskärillä tyhjennys onnistuu paljon turvallisemmin.
Pilli
Uusi vesiliikennelaki määrää, että jokaisessa veneessä pitää olla äänimerkinantolaite, jolla voidaan antaa voimakas äänimerkki. Soutuveneessä tällaiseksi laitteeksi kelpaa pilli.
Päähine ja aurinkolasit
Aurinkoisella kelillä päähine suojaa liialliselta auringonpaisteelta. Useampi tunti pilvettömältä taivaalta paistavan auringon alla soudellessa voi johtaa auringonpistokseen. Lauantaille on luvattu puolipilvistä keliä ja parhaassa tapauksessa aurinko saattaa paistaa koko soudun ajan. Silloin on hyvä suojata myös silmiä liialliselta auringonvalolta.
Vara-airot
Veneeseen on mahdollista ottaa mukaan vara-airot. Ne on sijoitettava veneen sisäpuolelle. Airojen katkeaminen tai vaurioituminen on kuitenkin melko harvinaista, joten vara-airojen mukaan ottamista ei kannata välttämättä harkita.
Veneen lasku ja nosto
Vaikka savolainen kilpasoutuvene on melko kevyt ja kiikkerä, niin sitä ei juurikaan saa kaatumaan vesillä ollessa. Vaikka vuorosoudussa välillä molemmat ovat liikkeellä veneen vesillä ollessa, niin todella harvoin vene kaatuu tai toinen soutajista tippuu järveen. Toki vuoronvaihdoissa pitää olla kohtuullisen varovainen.
Suurin vaara veneen kaatumiseen ja soutajan veteen tippumiseen liittyy lähtöön ja maaliin tulon jälkeiseen ratautumiseen. Veneen vesille laskussa kannattaa olla liikkeellä ajoissa. Vähän ennen lähtöhetkeä laskupaikka tuppaa ruuhkaantumaan. Silloin kiireessä saattaa veneeseen meno olla sen verran huolimatonta, että vene hörppää tai pahimmassa tapauksessa jopa kaatuu. Olkaa varovaisia ja antakaa kaikkien laskea veneensä rauhassa vesille.
Kaikkein ongelmallisin tilanne on soudun jälkeen maihin tulo. Kolmen tai jopa viiden tunnin soudun jälkeen voimat saattavat olla todella vähissä ja krappeja voi ilmetä viimeistään siinä vaiheessa, kun pitäisi nousta veneestä pois rannassa. Useamman kerran on käynyt niin, että rantautuessa on tullut uitua vahingossa. Kun tulette soudun jälkeen veneen nostopaikalle, niin olkaa varovaisia, että ette tipu veneestä tai muuten vahingoita itseänne.
https://kalevankierros.fi/wp-content/uploads/2020/07/IMG_6461-scaled-e1594842676521.jpg533800Ari Ilolahttps://kalevankierros.fi/wp-content/uploads/2023/01/nonameKK-296x300.jpgAri Ilola2020-07-15 22:51:352022-06-23 05:58:47Turvallisuus vesillä ja rannalla
Vuorosoudussa soutaja määrää tahdin millä soudetaan. Meloja meloo aivan samassa tahdissa kuin soutajakin. Eli kun airot osuvat veteen, niin samaan aikaan myös mela uppoaa veteen. Ja molemmilla vedon pituus on sama. Useimmilla soutajilla toinen käsi on selvästi helpommin päällimmäisenä. Ja kun airot menevät jonkin verran ristiin, niin päällimmäisen käden airo menee hieman syvemmälle vedossa. Tällöin vene tyynessä kelissä hieman helpommin kääntyy vastakkaiseen suuntaan. Mikäli käsien vaihto toisinpäin ei tule luonnostaan, niin tässä vaiheessa ei enää kannata ruveta opettelemaankaan vaihtoa. Ensi vuonna sitten voi etukäteen harjoitella sekä oikea käsi päällä että vasen käsi päällä soutua. Silloin soutajakin pystyy hieman paremmin ”ohjaamaan” venettä haluttuun suuntaan. Jos keli on tuulinen ja järvellä on kovia aaltoja, niin soutaessa kannattaa olla sen verran tarkkaavainen, ettei jätä peukaloitaan airojen päiden väliin veneen keinuessa aaltojen päällä. Jos vene keinuu kovin, niin ei kannata yrittää vetää ihan jokaista vetoa, vaan soutaa silloin kuin se itsestä tuntuu luontevalta. Jos keli on tyyni, niin airojen vedot tapahtuvat juuri pinnan alla. Ei kannata yrittää käyttää voimaa airon syvältä vetämiseen, vaan jos voimia on, niin lisätä vetotiheyttä. Samoin airojen takaisinveto tapahtuu mahdollisimman pintaa pitkin. Kovalla aallokolla täytyy kuitenkin tästä luopua ja yrittää viedä airoja taaksepäin sen verran korealla, etteivät lavat osu aaltojen huippuihin.
Jos et ole soutanut paljain käsin, niin sitä ei kannata yrittää nytkään. Hanskojen pitää olla aika tiukat, jotta ne eivät pääse menemään yhtään ryppyyn. Ja käsien tai hanskojen kastumista pitää yrittää välttää, sillä märät kädet tai hansikkaat tuottavat melko varmasti rakkoja. Airojen päähän on saatavissa pehmustepäällinen eli airon tuppi. Se estää tehokkaasti rakkojen synnyn ja tekee otteeen airosta pitäväksi. Jos keli on tyyni ja lämmin, niin hikinauhat molempiin ranteisiin ei ole olenkaan hullumpi vaihtoehto. Samoin hikipanta päässä estää hien valumisen silmiin. Hien pyyhkiminen soutaessa on käytännössä mahdotonta ja suolavesi silmissä ei tunnut mukavalta. Lippis tai muu hattukin voi vähentää hien valumista, mutta silloin tuuletus ei ole yhtä hyvä kuin pelkällä hikipannalla.
Melominen tapahtuu ihan veneen laitaa pitkin. Ja tahtihan oli siis sama kuin soutajalla. Meloja vaihtaa puolta sen mukaan, mihin venettä ohjataan. Ihan tyynessä voi puolen vaihto tapahtua 5-10 vedon välein, mutta sopivalla sivutuulella voi joutua melomaan samalta puolelta pitkiäkin aikoja. Ja melomisen aikana ei ole tarkoitus levätä. Meloja pitää veneen tasapainossa. Soutaja istuu keskellä venettä eikä pysty painopistettä juurikaan muuttamaan. Melojan pystyy sen sijaan muuttamaan asentoaan sen verran, että vene kulkee suorassa. Eli melomisliike tulee olla sellainen, että painopiste liikkuu meloessa pituussuunnassa. Sivulle päin ei kannata kurotella. Samoin tuulella täytyy melojan hieman huomioida tuulen kallistava vaikutus. Meloja myöskin suunnistaa. Eli järjestäjiltä saa kartan, joka kannattaa teipata sellaiseen paikkaan, että meloja sen hyvin näkee. Välillä edellä soutavatkin voivat soudella missä sattuu. Silloin on tärkeä, että ei lähde seikkailemaan väärälle reitille. Ja reitillä olevat tiukat mutkat kannattaa ennakoida; vuorosoutuvene ei käänny kovin ketterästi eli loivat mutkat mahdollisuuksien mukaan. Kamppailut muiden veneiden kanssa pitää myös melojan huomioida.
Juominen tapahtuu vuorosoudussa meloessa. Parhaiten veneen vauhti säilyy, kun juomat ovat juomarepussa. Tällöin juominen on mahdollista samaan aikaan kun meloo. Jos molemmilla on juomareput, niin ne kannattaa pistää sellaiseen paikkaan, että ne eivät haittaa melomista tai vuoronvaihtoa. Toisaalta repun letkun pitää olla helposti saatavilla ja riittävän pitkä melojan suuhun takapenkille. Selässäkin reppu voi olla, mutta se saattaa lämmittää liikaa ja olla hieman tiellä vuoronvaihdoissa. Aamun lähdön aikaan keli ei taida tulla kovin kuuma, joten litra taitaa olla liian vähän ja kaksi litraa riittää urheilujuomaa reilun kolmen tunnin matkalle. Iltapäivän lähdön aikaan keli on jo jonkin verran lämpöisempi, joten hieman enemmän saattaa juomaa kulua jälkimmäisessä lähdössä. Mikäli aiot nauttia energiapatukoita, niin nekin pitäisi saada syötyä samaan aikaan kun meloo.
Mikäli taivaalta tulee vettä oikein kunnolla tai aallot pärskähtävät veneeseen kunnolla, niin isoimmat vedet kannattaa yrittää poistaa veneestä. Myös veden poisto on melojan työtä. Jos veneessä ei ole pilssipumppua, niin sitten vain äyskärillä vettä heittelemään. Ja äyskäri kannattaa sitoa kiinni veneen takaosaan, ettei se lähde kellumaan veden mukana tai lennä vahingossa veteen. Ja mikäli mahdollista veden poisto pitäisi tehdä myötätuuliosuuksilla, jolloin veneen vauhti ei hidastu ihan niin paljoa. Ja mikäli matkalla yllättää kusihätä, niin äyskäri toimii hyvänä apuna hädän helpotuksessa.
Soutuvuoron vaihtaminen tapahtuu 4-10 min välein; loppua kohden hieman nopeammin kuin alussa. Ja hieman kannattaa katsoa rytmitystä siten, että vaihdot eivät tapahdu käännösten aikana. Samoin vastatuulessa kannattaa pitää vähän pitempiä soutuvuoroja, sillä veneen vauhti hiljenee aika nopeasti vastalaineessa. Sen sijaan myötätuulessa vaihtoväli voi olla tiheämpi. Ja mitä matalampana veneessä liikutaan, niin sitä vähemmän vene keinahtelee.
Päivälähdössä on varmasti jo niin lämmin, että pelkät pyöräilyshortsit ja t-paita riittävät pukeutumiseksi. Ja melko varmaan aamullakaan ei tarvitse enempää vaatetusta ellei sada. Tosin herkästi palavien kannattaa varata pitempi hioilla tai lahkeilla olevia vaatteita. Aurinkorasvaa kannattaa käyttää t-paidassa ja shortseja liikkeelle lähtevien, mikäli on vähänkin herkempi iho. Mutta rasvan kanssa kannattaa olla tarkkana, että sitä ei pistä otsalle, josta se valuu hien mukana silmille.
Mukaan ovat ilmoittautuneet seuraavassa listassa olevat soutajat. Tarkistakaa, onko ilmoittautumisenne mennyt oikein; onko sarja oikein ja oletteko oikeassa lähtöryhmässä. Korjauspyynnöt soutuvastaavalle (ari.ilola@suomi24.fi 040 5956644)
Viime vuoden soudun palautteessa yksi kritiikin kohteista oli vastakkain tulevat soutureitit kääntöpaikan läheisyydessä. Asiaan luvattiin parannusta tämän vuoden soudun osalta. Soutureittiä on nyt muutettu hieman ennen puoltamatkaa. Alussa noin 11 km on samaa reittiä kuin aikaisemminkin. Eli alku tullaan laivareittiä pitkin aina Leppisaaren itäpuolelle. Siitä menomatkalla eteläänpäin soudettaessa kierretään Haukkasaari ja Korkeasaari länsipuolelta. Tämän jälkeen soutureitti kiertää Kaitasaaren lounaispuolelta. Siitä suunnataan Karhusaaren kiertoon. Karhusaari kierretään vastapäivään, jonka jälkeen lähdetään kohti lähtöpaikkaa laivareittiä pitkin samaa reittiä kuin viime vuonnakin. Kokonaismatkaan reittimuutoksen johdosta tulee hieman lisää pituutta eli reitin pituus tulee olemaan noin 31 km.
Koko reitti näytää tältä:
https://kalevankierros.fi/wp-content/uploads/2020/07/reittimuutoskartat3-e1594104192704.jpg492662Ari Ilolahttps://kalevankierros.fi/wp-content/uploads/2023/01/nonameKK-296x300.jpgAri Ilola2020-07-07 09:44:522020-07-07 09:44:52Soutureitin muutos
Lohjan Seudun Soutajien venevajalla Lohjan Hiidensalmen sillan kupeessa järjestetään Kalevan Kierroksen ja Lohjan Seudun Soutajien LoSS yhteistyössä soututekniikkailta.
Klo 18.00 alkaen soudun lyhyt teoria ja LoSSin toiminnan esittely. Klo 18.15/18.30 alkaen yksilöllistä soututekniikkaopastusta veneessä (yksikkö, vuorosoutu, parisoutu). Ota mukaan soutuun soveltuvat välineet.
Soututekniikan opastajina toimivat mm. Lars Svenksberg ja Jouni Nurminen.
https://kalevankierros.fi/wp-content/uploads/2020/06/IMG_9017-scaled-e1592167780450.jpg533800Hannu Krögerhttps://kalevankierros.fi/wp-content/uploads/2023/01/nonameKK-296x300.jpgHannu Kröger2020-06-29 19:30:022020-06-29 19:39:19Soututekniikkaopastus ja erilaisiin veneisiin tutustuminen Lohjalla 9.7. torstaina klo 18-20
Kalevan Kierroksen 2020 soudun järjestelyt koronatilanteessa (tilanne 12.6)
Kalevan Kierroksen soutu järjestetään Virroilla 18.7.2020. Soudussa matkana on 30 km ja se on mahdollista suorittaa pienveneillä tai kanooteilla. Tapahtumassa on kaksi porrastettua lähtöä. Aamupäivällä ja iltapäivällä suoritettavissa lähdöissä on sama soutumatka ja -reitti. Reitti suuntautuu Virtojen keskustassa olevalta venerannalta etelään 15 km ja lähes samaa reittiä takaisin. Tapahtumaan voi ilmoittautua myös Kalevan Kierroksen ulkopuoliset soutajat.
Tapahtuman järjestämisen periaatteet tulevat seuraavista määräyksistä, ohjeista sekä käytännön järjestelyistä:
Viranomaisten ohjeet
Vallitsevan koronatilanteen vuoksi tapahtumassa tullaan noudattamaan eri viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita.
Liiton hallitus linjasi kilpailutoiminnan olevan mahdollista kesäkuun alusta lähtien erityisjärjestelyin, joista järjestäjä vastaa. Miehistöalusten toiminnasta linjaukset ensiviikon alussa. Linjauksia ja toimintaohjeita päivitetään kesän aikana virustilanteen edetessä.
Kilpailun järjestäjä vastaa, että järjestelyt ovat turvalliset osallistujille. Tämä ohjeistus on voimassa toistaiseksi kesäkuun alusta lähtien ja sitä päivitetään tilanteen mukaan kesän aikana. Lisäksi:
Sairaana tai oireisena ei saa osallistua
Tarpeettomia lähikontakteja vältetään
On pidettävä huolta hyvästä hygieniatasosta ja yskimishygieniasta
Riskiryhmien ei suositella osallistuvan kilpailutoimintaan kesä- ja heinäkuun aikana. Arvion osallistumisesta tekee yksilö itse.
Melonta- ja soutuliiton hallitus käsitteli lauantain kokouksessaan ja puuvenejaosto sunnuntaina omassa kokouksessaan miehistöluokkien kilpailu ja harjoitustoimintaa. Hallitus ottaa vakavasti OKM:n ja THL:n suositukset turvaväleistä ja lähikontaktien välttämisestä.
Hallitus keskusteli miehistöjen harjoittelu ja kilpailutoiminnasta ja päätösten periaatteina on noin metrin turvavälin säilyminen suorituksen aikana sekä mahdollisen altistuksen rajaus rajattuun joukkoon ihmisiä. Hallituksen tahtotila oli selkeästi mahdollistaa harrastaminen ja urheilutoiminta kaikissa luokissa, mutta tietyin rajoittein. Asiaa käsiteltiin myös puuvenejaoston kokouksessa sunnuntaina, joka yhtyi liiton hallituksen näkemykseen yksityiskohdista. Nämä suositetut rajoitukset ovat voimassa kesäkuun loppuun saakka.
Pienveneissä metrin turvaväli säilyy.
Kipeänä kilpaileminen
Kipeänä kilpaileminen on ehdottomasti kielletty. Mikäli kilpailija tai hänen kanssaan kisapaikalle matkustanut henkilö sairastuu ennen kisaa, on kilpailijan jäätävä pois kisapaikalta. Mikäli kilpailija joutuu jäämään pois sairastumisen vuoksi, voi hän siirtää osallistumisensa ensi vuoden tapahtumaan.
Osallistujamäärän rajoittaminen
Ilmoittautuminen tapahtuu Kalevan Kierroksen ilmoittautumisjärjestelmän kautta. Jotta kilpailun osanottajamäärä kilpailijoiden, toimitsijoiden ja katsojien osalta saadaan pysymään alle 500, rajoitetaan kilpailijoiden määrä 450. Normaali tilanteessa Kalevan Kierroksen soudussa on ollut noin 300 soutajaa. Koronatilanteen vuoksi useita soututapahtumia on peruttu, joten on mahdollista, että tänä vuonna Kalevan Kierroksen soutuun olisi tulossa aikaisempaa useampia kilpailijoita. Tämän vuoksi ilmoittautumisjärjestelmään tullaan tekemään maksimi osallistujamäärä, jota ei ylitetä.
Tapahtuman porrastaminen
Kilpailussa on kaksi erillistä lähtöä. Aamupäivän lähdössä on huomattavasti enemmän veneitä. Aamun lähtöjä porrastetaan niin, että klo 9.00 lähtevät liikkeelle yksinsoutajat. Heidän peräänsä klo 9.12 lähtevät vuorosoutajat. Viimeisenä aamun lähdössä ovat vuorossa parisoutajat ja melojat, jotka lähtevät liikkeelle klo 9.20. Tällainen porrastettu lähtö tuo veneiden laskupaikalle sopivasti tilaa ja aikaa pitää riittävät turvavälit muihin soutajiin nähden. Vesillähän soutuveneen koko airoineen on sellainen, että riittävät turvavälit tulevat luonnostaan.
Aikaisempina vuosina iltapäivälähdössä ovat kaikki veneet lähteneet yhtä aikaa, koska veneiden määrä on huomattavasti pienempi aamun lähtöön verrattuna. Nyt iltapäivälähtöäkin porrastetaan niin, että yksiköt lähtevät liikkeelle klo 13.30 ja muut veneet ja kanootit lähtevät 13.42. Tällä varmistetaan, että veneiden laskupaikka ei ruuhkaannu liikaa. Tällöin voidaan myös taata riittävät turvavälit iltapäivän lähdössä.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että yli 70-vuotiaiden sarjat lähtevät samaan aikaan kuin muutkin sarjat. Mikäli viranomaisten ohjeistus yli 70-vuotiaiden osallistumiseen liikuntatapahtumissa tiukentuu, voidaan yli 70-vuotiaiden yksinsoutusarja lähettää tarvittaessa matkaan klo 8.50 ja 13.20. Vuorosoudussa ja parisoudussa 70-vuotiaat lähtevät samaan aikaan kuin muutkin vuorosoutuveneet, koska isolla osalla tämän sarjan soutajista on nuoremman sarjan soutaja samassa veneessä.
Riskiryhmien omatoimisoutu
Kalevan Kierroksella jokaisen lajin hyväksytysti suorittanut saa suorituspisteen. Sen lisäksi jokaiselle osallistujalle annetaan taulukkopisteitä, joiden määrä riippuu kyseisen lajin voittajan ajasta. Mikäli riskiryhmiin kuuluva Kalevan Kiertäjä kokee, että hän ei voi osallistua soutuun Virroilla 2020, voi hän suorittaa oman soutunsa omatoimisoutuna jossain muualla. Tällöin hän saa suorituspisteen, mutta ei taulukkopisteitä. Omatoimisoutu tulee suorittaa samana päivänä kuin Kalevan Kierroksen soutuosuuskin eli 18.7.2020. Omatoimisoudun tulee olla vähintään 30 km mittainen matka, joka voidaan soutaa tai meloa useampana kierroksena, mutta yhtäjaksoisena suorituksena. Maissa voi käydä vessatauolla. Todistuksena soudusta tulee lähettää gps-jälki ja valokuva suorituksesta suodun lajivastaavalle. Muut kuin riskiryhmäläiset eivät voi osallistua omatoimisoutuun. Eli yksinsoutu ja vuorosoutu riskiryhmäläisen kanssa on sallittu, mutta vuorosoutu ei riskiryhmiin kuuluvan kanssa ei ole sallittu. Tällä pyritään välttämään riskiryhmäläisten kontakteja muihin. Omatoimisoutu tulee suorittaa samana päivänä kuin Kalevan Kierroksen soutu, jotta kaikki ovat samaan aikaan soutukunnossa. Mikäli soutupäivänä on kipeänä, niin silloin ei pidä soutaa Virroilla eikä omatoimisoutua kotipaikkakunnallakaan.
Myös omatoimisoutuun tulee ilmoittautua etukäteen Suomisportin kautta. Omatoimisoutu ei maksa mitään.
Kisakanslia
Kisakansliasta saatavan materiaalin (kisanumero, reittikartta sekä mahdollinen muu materiaali) jako tehdään mahdollisimman sujuvaksi. Varmistetaan, että kaikki venekunnat saavat kaiken materiaalin ja siitä, että kaikki vesille lähtevät veneet saadaan merkatuiksi lähteviksi. Joustava materiaalin jako onnistuu riittävän hyvällä ennakkotiedotuksella ja kisakanslian ennakkojärjestelyllä.
Veneiden säilytys, vesillelasku ja nosto
Veneitä rantasäilytykseen tuotaessa käytetään rannalla olevaa viheraluetta kokonaisuudessaan, jolloin venekuntien väliin jää riittävät turvavälit.
Virallisia veneenlaskupaikkoja on kaksi: Kalettomanlahden päässä ja satamassa laivalaiturin luona. Kalettomanlahden koko puokama soveltuu veneen vesille laskuun.
Pienveneet ovat sen verran kevytrakenteisia, että myös muutkin kuin viralliset veneenlaskupaikat sopivat veneen vesille laskuun. Mikäli soutuun osallistuva kiertäjä tai ulkopuolinen soutaja on huolestunut veneen laskupaikkojen ruuhkaantumisesta, voi hän hakea kilpailumateriaalin kisakansliasta ja laskea veneen vesille jossain muualla kuin kisakeskuksen läheisyydessä ja soutaa sieltä lähtöpaikalle.
Veneiden vuokraaminen ja lainaaminen
Kalevan Kierroksella on mahdollista vuokrata ja lainata veneitä. Kalevan Kierroksen hallitus antaa ennen soutua ohjeet, kuinka tulee toimia veneen luovutuksessa toisille kiertäjille. Ohjeissa tullaan käymään läpi desinfioitavat kohteet veneestä ja sen varusteista. Samoin ohjeistuksessa tullaan kieltämään yhteiset juomalaitteet veneen vuokraajien ja lainaajien kanssa.
Kilpailijoille suositellaan kisapukeutumista ennen kilpailupaikalle tuloa. Veryttelyasun riisuminen ennen kilpailua voi tapahtua oman veneen tai auton luona. Mikäli on tarvetta pukuhuoneen käyttöön, niin kilpailijoita ohjeistetaan sopivasta henkilömäärästä yhtä pukuhuonetta kohden. Samoin ohjeistetaan välttämään pukutilojen käyttöä juuri ennen veneiden vesillelaskua, jotta ruuhkilta pukuhuoneissa vältytään.
Kisan jälkeen pukuhuoneiden käyttö jakaantuu selkeästi pidemmälle aikaa, koska soutajilla menee aikaa kisaan hieman vajaasta kolmesta tunnista viiteen tuntiin. Tämän vuoksi ruuhkaa pukuhuoneissa ei pääse niin helposti syntymään.
Käsihygienia
Käsien pesu on mahdollista jäähallilla. Käsidesiä on tarjolla useassa eri pisteessä.
Pesutilojen käyttö
Kilpailijoille suositellaan peseytymisen välttämistä jäähallin pesutiloissa. Paikkakunnalla majoituksessa olevia kehotetaan käyttämään omien hotellihuoneiden ja vuokramökkien pesutiloja, mikäli se on mahdollista. Myös uimarannalla peseytymistä suositellaan. Mikäli jäähallin pesutiloja kuitenkin joudutaan käyttämään, niin ihmisten enimmäismäärä rajoitetaan viranomaisohjeiden mukaiseksi.
Ruokailu
Ruokailu tapahtuu jäähallin kahviossa. Ruokaa tarjoillaan vain sen verran, että syöjiä on kerrallaan korkeintaan puolet kahvion asiakaspaikoista. Ruokatarjoilijat pitävät huolen siitä, että kahvioon ei tule liikaa ihmisiä kerralla ruokailemaan.
Tulospalvelu
Live-tulospalvelu on nähtävissä netissä olevalla sivustolla. Kisan jälkeen tuloksia tullaan julkaisemaan myös Kalevan Kierroksen nettisivuilla mahdollisimman nopeasti. Kisapaikalla olevalle tulostaululle tulevat myös paperiset tulosliuskat, mutta kilpailijoita ohjeistetaan katsomaan tuloksia nettisivuilta.
Palkintojenjako
Palkintojenjakoa ei järjestetä. Palkinnoille pääsevät soutajat saavat palkintonsa kisakansliasta siinä vaiheessa, kun tulospalvelu on saanut sarjan kolme parasta valmiiksi ja protestiaika on ohi.
Tiedotus
Kalevan Kierroksen hallitus tiedottaa kaikista soutuun liittyvistä muutoksista Kalevan Kierroksen nettisivuilla, Kalevan Kierroksen facebook-sivuilla, Kalevan Kiertäjien facebook-ryhmässä sekä sähköpostitse.
Yleisö
Yleisölle kerrotaan kuulutuksin ja ennakkotiedotuksin turvallisuusväleistä. Virroilla yleisö jakautuu Kalettomanlahden pohjukkaan noin 500 metrin mittaiselle alueelle sekä jäähallin parkkipaikan ympäristöön.
Puheenjohtajan terveiset tulevaa soutua varten:
https://kalevankierros.fi/wp-content/uploads/2020/06/IMG_6493-scaled.jpg17072560Ari Ilolahttps://kalevankierros.fi/wp-content/uploads/2023/01/nonameKK-296x300.jpgAri Ilola2020-06-12 21:03:102020-06-15 00:14:04Koronaohjeistus Kalevan Kierroksen soutuun.
We may request cookies to be set on your device. We use cookies to let us know when you visit our websites, how you interact with us, to enrich your user experience, and to customize your relationship with our website.
Click on the different category headings to find out more. You can also change some of your preferences. Note that blocking some types of cookies may impact your experience on our websites and the services we are able to offer.
Essential Website Cookies
These cookies are strictly necessary to provide you with services available through our website and to use some of its features.
Because these cookies are strictly necessary to deliver the website, refusing them will have impact how our site functions. You always can block or delete cookies by changing your browser settings and force blocking all cookies on this website. But this will always prompt you to accept/refuse cookies when revisiting our site.
We fully respect if you want to refuse cookies but to avoid asking you again and again kindly allow us to store a cookie for that. You are free to opt out any time or opt in for other cookies to get a better experience. If you refuse cookies we will remove all set cookies in our domain.
We provide you with a list of stored cookies on your computer in our domain so you can check what we stored. Due to security reasons we are not able to show or modify cookies from other domains. You can check these in your browser security settings.
Other external services
We also use different external services like Google Webfonts, Google Maps, and external Video providers. Since these providers may collect personal data like your IP address we allow you to block them here. Please be aware that this might heavily reduce the functionality and appearance of our site. Changes will take effect once you reload the page.
Google Webfont Settings:
Google Map Settings:
Google reCaptcha Settings:
Vimeo and Youtube video embeds:
Privacy Policy
You can read about our cookies and privacy settings in detail on our Privacy Policy Page.
