Kalevan Kierroksen soudun kuvat

Kuvia Kalevan Kierroksen soudusta Virroilta löytyy Kalevan Kierroksen facebook-sivuilta:
Samat kuvat löytyvät korkealaatuisempina Drivestä. Kuvia saa käyttää vapaasti somessa ja Kalevan Kierroksen markkinoinnissa.

Kuvia Kalevan Kierroksen soudusta Virroilta löytyy Kalevan Kierroksen facebook-sivuilta:
Samat kuvat löytyvät korkealaatuisempina Drivestä. Kuvia saa käyttää vapaasti somessa ja Kalevan Kierroksen markkinoinnissa.

Kalevan Kierroksen säännöissä ei ole tarkkoja ohjeita vesillä liikkumisen turvallisuuteen. Viime vuoden osakilapilulajeissa tapahtuneista tilanteista johtuen on syytä tarkentaa ohjeistusta myös soudun osalta.
Vesillä vähän liikkuneiden ja heikon uimataidon omaavien soutajien on syytä ottaa mukaan pelastusliivit. Pelastusliivien käyttö soutaessa on hieman hankalaa, mutta rauhallisessa soutamisessa kevyet pelastuliivit ovat mahdolliset. Esimerkiksi paukkuliivit saattavat soveltua soutamiseen. Vaikka pelastusliivejä ei pukisi päälle, niin ne voi ottaa mukaan veneeseen. Ne eivät paina juuri mitään, mutta hädän hetkellä niistä on suuri apu. Jos liivit ottaa mukaan, niin ne pitää muistaa sijoittaa niin, että ne eivät haittaa soutamista tai vuorosoudussa vuoronvaihtoa.
Soutureitin varrella on jonkin verran valvontaveneitä. Kärkivene ajaa soudun kärjessä menevän veneen edessä ja jälkivene varmistaa, että kaikki veneet tulevat reitiltä pois. Näistä järjestelyistä huolimatta kannattaa veneeseen ottaa mukaan matkapuhelin. Mikäli matkan aikana tulee ongelmia veneen kanssa ja soutaminen ei onnistu, niin kännykällä saa yhteyden järjestäjiin. Myös mahdollisten väsymisien ja kramppien kanssa taistellessa on hyvä olla mukana kännykkä, jotta pääsee reitiltä pois turvallisesti. Soutajilla mukana oleva kännykkä helpottaa myös järjestäjiä hätätilanteissa saamaan yhteyden reitillä oleviin veneisiin.
Kalevan Kierroksen hallitus suosittaa ottamaan mukaan kännykän, jonka voi pistää vedentiiviiseen pussiin soudun ajaksi. Erityisen tärkeää tämä on niiden soutajien osalta, jotka ovat olleet vesillä vain vähän. Jos tiedät olevasi soutureitillä yli neljä tuntia, niin olisi todella tärkeää ottaa mukaan matkapuhelin.
Useissa veneissä on pilssipumppu, jolla saadaan poistettua veneeseen tullutta vettä. Sadekelillä veneeseen kertyy helmposti muutamia litroja vettä. Myös kovalla tuulella vene saattaa sivuaallokossa hörpätä vettä veneeseen sisälle. Mitä enemmän vettä on veneessä, sitä raskaampi venettä on soutaa. Ylimäräisen veden poistamiseen soveltuu parhaiten pilssipumppu, jolloin yksinsoutajan ei tarvitse pysähtyä vedenpoistamisen ajaksi. Myös vourosoudussa meloja pystyy melomaan samaan aikaan kuin pumppu tyhjentää venettä vedestä. Pilssipumpun lisäksi olisi syytä mukana olla jokin muu tyhjennyslaite. Pilssipumpun akku ja liitokset sekä kytkimet ovat sellaisia, joihin saattaa tulla ongelmia. Vaikka pilssipumpun toiminta pitää testata ennen soutua, niin vikoja saattaa ilmaantua soudun aikana. Tämän vuoksi jonkinlaisen äyskärin varalla pito on syytä huomioida. Ja erityisen tärkeää on muistaa sitoa äyskäri kiinni veneeseen. Ei ole kovin harvinaista, että kiireessä venettä tyhjäksi äyskäröidessä ote lipeää ja äyskäri lentää järveen. Äyskäri toimii myös mahdollisesti matkan aikana ilmaantuvan kusihädän tyhjennyskohteena. Laidan yli virtsaaminen on vaikeaa, vaarallista ja tyhmää. Äyskärillä tyhjennys onnistuu paljon turvallisemmin.
Uusi vesiliikennelaki määrää, että jokaisessa veneessä pitää olla äänimerkinantolaite, jolla voidaan antaa voimakas äänimerkki. Soutuveneessä tällaiseksi laitteeksi kelpaa pilli.
Aurinkoisella kelillä päähine suojaa liialliselta auringonpaisteelta. Useampi tunti pilvettömältä taivaalta paistavan auringon alla soudellessa voi johtaa auringonpistokseen. Lauantaille on luvattu puolipilvistä keliä ja parhaassa tapauksessa aurinko saattaa paistaa koko soudun ajan. Silloin on hyvä suojata myös silmiä liialliselta auringonvalolta.
Veneeseen on mahdollista ottaa mukaan vara-airot. Ne on sijoitettava veneen sisäpuolelle. Airojen katkeaminen tai vaurioituminen on kuitenkin melko harvinaista, joten vara-airojen mukaan ottamista ei kannata välttämättä harkita.

Vaikka savolainen kilpasoutuvene on melko kevyt ja kiikkerä, niin sitä ei juurikaan saa kaatumaan vesillä ollessa. Vaikka vuorosoudussa välillä molemmat ovat liikkeellä veneen vesillä ollessa, niin todella harvoin vene kaatuu tai toinen soutajista tippuu järveen. Toki vuoronvaihdoissa pitää olla kohtuullisen varovainen.
Suurin vaara veneen kaatumiseen ja soutajan veteen tippumiseen liittyy lähtöön ja maaliin tulon jälkeiseen ratautumiseen. Veneen vesille laskussa kannattaa olla liikkeellä ajoissa. Vähän ennen lähtöhetkeä laskupaikka tuppaa ruuhkaantumaan. Silloin kiireessä saattaa veneeseen meno olla sen verran huolimatonta, että vene hörppää tai pahimmassa tapauksessa jopa kaatuu. Olkaa varovaisia ja antakaa kaikkien laskea veneensä rauhassa vesille.
Kaikkein ongelmallisin tilanne on soudun jälkeen maihin tulo. Kolmen tai jopa viiden tunnin soudun jälkeen voimat saattavat olla todella vähissä ja krappeja voi ilmetä viimeistään siinä vaiheessa, kun pitäisi nousta veneestä pois rannassa. Useamman kerran on käynyt niin, että rantautuessa on tullut uitua vahingossa. Kun tulette soudun jälkeen veneen nostopaikalle, niin olkaa varovaisia, että ette tipu veneestä tai muuten vahingoita itseänne.

Vuorosoudussa soutaja määrää tahdin millä soudetaan. Meloja meloo aivan samassa tahdissa kuin soutajakin. Eli kun airot osuvat veteen, niin samaan aikaan myös mela uppoaa veteen. Ja molemmilla vedon pituus on sama. Useimmilla soutajilla toinen käsi on selvästi helpommin päällimmäisenä. Ja kun airot menevät jonkin verran ristiin, niin päällimmäisen käden airo menee hieman syvemmälle vedossa. Tällöin vene tyynessä kelissä hieman helpommin kääntyy vastakkaiseen suuntaan. Mikäli käsien vaihto toisinpäin ei tule luonnostaan, niin tässä vaiheessa ei enää kannata ruveta opettelemaankaan vaihtoa. Ensi vuonna sitten voi etukäteen harjoitella sekä oikea käsi päällä että vasen käsi päällä soutua. Silloin soutajakin pystyy hieman paremmin ”ohjaamaan” venettä haluttuun suuntaan. Jos keli on tuulinen ja järvellä on kovia aaltoja, niin soutaessa kannattaa olla sen verran tarkkaavainen, ettei jätä peukaloitaan airojen päiden väliin veneen keinuessa aaltojen päällä. Jos vene keinuu kovin, niin ei kannata yrittää vetää ihan jokaista vetoa, vaan soutaa silloin kuin se itsestä tuntuu luontevalta. Jos keli on tyyni, niin airojen vedot tapahtuvat juuri pinnan alla. Ei kannata yrittää käyttää voimaa airon syvältä vetämiseen, vaan jos voimia on, niin lisätä vetotiheyttä. Samoin airojen takaisinveto tapahtuu mahdollisimman pintaa pitkin. Kovalla aallokolla täytyy kuitenkin tästä luopua ja yrittää viedä airoja taaksepäin sen verran korealla, etteivät lavat osu aaltojen huippuihin.

Jos et ole soutanut paljain käsin, niin sitä ei kannata yrittää nytkään. Hanskojen pitää olla aika tiukat, jotta ne eivät pääse menemään yhtään ryppyyn. Ja käsien tai hanskojen kastumista pitää yrittää välttää, sillä märät kädet tai hansikkaat tuottavat melko varmasti rakkoja. Airojen päähän on saatavissa pehmustepäällinen eli airon tuppi. Se estää tehokkaasti rakkojen synnyn ja tekee otteeen airosta pitäväksi. Jos keli on tyyni ja lämmin, niin hikinauhat molempiin ranteisiin ei ole olenkaan hullumpi vaihtoehto. Samoin hikipanta päässä estää hien valumisen silmiin. Hien pyyhkiminen soutaessa on käytännössä mahdotonta ja suolavesi silmissä ei tunnut mukavalta. Lippis tai muu hattukin voi vähentää hien valumista, mutta silloin tuuletus ei ole yhtä hyvä kuin pelkällä hikipannalla.

Melominen tapahtuu ihan veneen laitaa pitkin. Ja tahtihan oli siis sama kuin soutajalla. Meloja vaihtaa puolta sen mukaan, mihin venettä ohjataan. Ihan tyynessä voi puolen vaihto tapahtua 5-10 vedon välein, mutta sopivalla sivutuulella voi joutua melomaan samalta puolelta pitkiäkin aikoja. Ja melomisen aikana ei ole tarkoitus levätä. Meloja pitää veneen tasapainossa. Soutaja istuu keskellä venettä eikä pysty painopistettä juurikaan muuttamaan. Melojan pystyy sen sijaan muuttamaan asentoaan sen verran, että vene kulkee suorassa. Eli melomisliike tulee olla sellainen, että painopiste liikkuu meloessa pituussuunnassa. Sivulle päin ei kannata kurotella. Samoin tuulella täytyy melojan hieman huomioida tuulen kallistava vaikutus. Meloja myöskin suunnistaa. Eli järjestäjiltä saa kartan, joka kannattaa teipata sellaiseen paikkaan, että meloja sen hyvin näkee. Välillä edellä soutavatkin voivat soudella missä sattuu. Silloin on tärkeä, että ei lähde seikkailemaan väärälle reitille. Ja reitillä olevat tiukat mutkat kannattaa ennakoida; vuorosoutuvene ei käänny kovin ketterästi eli loivat mutkat mahdollisuuksien mukaan. Kamppailut muiden veneiden kanssa pitää myös melojan huomioida.
Juominen tapahtuu vuorosoudussa meloessa. Parhaiten veneen vauhti säilyy, kun juomat ovat juomarepussa. Tällöin juominen on mahdollista samaan aikaan kun meloo. Jos molemmilla on juomareput, niin ne kannattaa pistää sellaiseen paikkaan, että ne eivät haittaa melomista tai vuoronvaihtoa. Toisaalta repun letkun pitää olla helposti saatavilla ja riittävän pitkä melojan suuhun takapenkille. Selässäkin reppu voi olla, mutta se saattaa lämmittää liikaa ja olla hieman tiellä vuoronvaihdoissa. Aamun lähdön aikaan keli ei taida tulla kovin kuuma, joten litra taitaa olla liian vähän ja kaksi litraa riittää urheilujuomaa reilun kolmen tunnin matkalle. Iltapäivän lähdön aikaan keli on jo jonkin verran lämpöisempi, joten hieman enemmän saattaa juomaa kulua jälkimmäisessä lähdössä. Mikäli aiot nauttia energiapatukoita, niin nekin pitäisi saada syötyä samaan aikaan kun meloo.

Mikäli taivaalta tulee vettä oikein kunnolla tai aallot pärskähtävät veneeseen kunnolla, niin isoimmat vedet kannattaa yrittää poistaa veneestä. Myös veden poisto on melojan työtä. Jos veneessä ei ole pilssipumppua, niin sitten vain äyskärillä vettä heittelemään. Ja äyskäri kannattaa sitoa kiinni veneen takaosaan, ettei se lähde kellumaan veden mukana tai lennä vahingossa veteen. Ja mikäli mahdollista veden poisto pitäisi tehdä myötätuuliosuuksilla, jolloin veneen vauhti ei hidastu ihan niin paljoa. Ja mikäli matkalla yllättää kusihätä, niin äyskäri toimii hyvänä apuna hädän helpotuksessa.

Soutuvuoron vaihtaminen tapahtuu 4-10 min välein; loppua kohden hieman nopeammin kuin alussa. Ja hieman kannattaa katsoa rytmitystä siten, että vaihdot eivät tapahdu käännösten aikana. Samoin vastatuulessa kannattaa pitää vähän pitempiä soutuvuoroja, sillä veneen vauhti hiljenee aika nopeasti vastalaineessa. Sen sijaan myötätuulessa vaihtoväli voi olla tiheämpi. Ja mitä matalampana veneessä liikutaan, niin sitä vähemmän vene keinahtelee.
Päivälähdössä on varmasti jo niin lämmin, että pelkät pyöräilyshortsit ja t-paita riittävät pukeutumiseksi. Ja melko varmaan aamullakaan ei tarvitse enempää vaatetusta ellei sada. Tosin herkästi palavien kannattaa varata pitempi hioilla tai lahkeilla olevia vaatteita. Aurinkorasvaa kannattaa käyttää t-paidassa ja shortseja liikkeelle lähtevien, mikäli on vähänkin herkempi iho. Mutta rasvan kanssa kannattaa olla tarkkana, että sitä ei pistä otsalle, josta se valuu hien mukana silmille.
Mukaan ovat ilmoittautuneet seuraavassa listassa olevat soutajat. Tarkistakaa, onko ilmoittautumisenne mennyt oikein; onko sarja oikein ja oletteko oikeassa lähtöryhmässä. Korjauspyynnöt soutuvastaavalle (ari.ilola@suomi24.fi 040 5956644)
| Sukunimi | Etunimi | Sarja |
| Aavajärvi | Heikki Sakari | MYL |
| Amper | Nils-Robert | MYL |
| Heikkilä | Rami | MYL |
| Huttunen | Matti | MYL |
| Huttunen | Tomi | MYL |
| Karjaluoto | Heikki | MYL |
| Kirves | Saku | MYL |
| Korhonen | Ilkka | MYL |
| Lehtonen | Juha | MYL |
| Leppämäki | Marko | MYL |
| Lindberg | Lauri | MYL |
| Liukkonen | Mika | MYL |
| Manninen | Hannu | Myl |
| Matinen | Arto | MYL |
| Miettinen | Markus | MYL |
| Mäkelä | Pekka | MYL |
| Nieminen | Henri | MYL |
| Pikkarainen | Toni | MYL |
| Pohjola | Olli-Pekka | MYL |
| Sippu | Ossi | MYL |
| Soini | Jussi | MYL |
| Tuononen | Antero | MYL |
| Haikonen | Jukka | M50 |
| Iitti | Jukka | M50 |
| Karttunen | Juha | M50 |
| Kesseli | Raimo | M50 |
| Kröger | Hannu | M50 |
| Kuhno | Jari | M50 |
| Lahtonen | Reijo | M50 |
| Mamia | Kari | M50 |
| Menna | Juha | M50 |
| Nieminen | Kari | M50 |
| Nurminen | Jouni | M50 |
| ojala | ari-pekka | M50 |
| Pesonen | Juha-Matti | M50 |
| pylvänen | esa | M50 |
| Ruuska | Vesa | M50 |
| Sellman | Klaus | M50 |
| Valli | Jarmo | M50 |
| Vesteri | Tatu | M50 |
| Ylänne | Jari | M50 |
| Ylönen | Mikko | M50 |
| Hyrkäs | Kari | M60 |
| Hyttinen | Jouko | M60 |
| Kinnunen | Kari | M60 |
| Kivi | Ilkka | M60 |
| Köninki | Kari | M60 |
| Lehtinen | Ismo | M60 |
| Lehtonen | Erkki | M60 |
| Pyöriä | Helge | M60 |
| Pärssinen | Jaakko | M60 |
| Pöyry | Jorma | M60 |
| Rantala | Esa | M60 |
| Viinikka | Markku | M60 |
| kokko | juha | M70 |
| Kuusi | Klaus | M70 |
| Liukko | Ilmo | M70 |
| Löfström | Martin | M70 |
| Perkamo | Osmo | M70 |
| Rytkönen | Antti | M70 |
| Savioja | Erkki | M70 |
| Sameri | Juha | M70 |
| Suihkonen | Matti | M70 |
| Tanttu | Unto | M70 |
| Tyrkäs | Jouko | M70 |
| Hakala | Heli | NYL |
| Harjula | Terhi | NYL |
| Herranen | Johanna | NYL |
| Korpijärvi | Kirsi | NYL |
| Lindroos | Katri | NYL |
| Saarimaa | Kaisa | NYL |
| Viljasuo | Minna | NYL |
| Laaksonen | Marika | N50 |
| Pelkonen | Tytti | N50 |
| Peltomaa | Pirjo | N50 |
| Selin | Minna | N50 |
| Sukunimi | Etunimi | Soutupari | Sarja |
| Aunesluoma | Antero | Alvari Aunesluoma | MYL |
| Haiko | Tero | Mikko Paalumäki | MYL |
| Hartikainen | Markus | Reima Veijalainen | MYL |
| Keränen | Juha-Pekka | Ollipekka Kailari | MYL |
| Kettunen | Pyry | Juhana Pakkasmaa | MYL |
| Kytölä | Hannu | Juha Nurmela | MYL |
| Liukkala | Jaakko | Aki Ylitalo | MYL |
| Tenhunen | Oskari | Markus-Mikko Kylmälä | MYL |
| Tukiainen | Teemu | Antti Kohonen | MYL |
| Tunturi | Markku | Jani Kohonen | MYL |
| Elovaara | Kari | Lintumäki Aki | M50 |
| Hiltunen | Ari | Antti Nikkola | M50 |
| Honkala | Juha | Pasi Luukko | M50 |
| Huttunen | Jarmo | Hannu Anttila | M50 |
| Ilola | Ari | Jouko Peipinen | M50 |
| Järvenpää | Pekka | Antikainen Esa | M50 |
| Karjalainen | Ossi | Jarmo Salonen | M50 |
| Kujansuu | Eero | Olli Kujansuu | M50 |
| Monto | Jouni | Kristian Myllymäki | M50 |
| Pakkanen | Pekka | Sami Leinonen | M50 |
| Kumpula
Långström |
Alpo
Veikko |
Tero Antila
Hämäläinen Jukka-Pekka |
M60
M60 |
| Maanpää | Maritta | Sauli Maanpää | M60 |
| SAVONEN | EERO | Hannu Sarvela | M60 |
| Väisänen | Aimo | Leino Nisula | M60 |
| Helminen | Jaakko | Helminen Erkki | M70 |
| Hyppönen | Tauno | RAIMO STENVALL | M70 |
| Hämäläinen | Raimo | Aulis Nikkanen | M70 |
| Ropponen | Pekka | Hannu Lappalainen | M70 |
| Myllymäki | Tuija | Kaisa Wallenius | NYL |
| Savikkomaa | Sanna | Leena Tamminen | NYL |
| Yrjölä | Ulla | Katariina Korniloff | NYL |
| Pennala | Pirkko | Tarja Virmala | N50 |
| Borgenström | Elina | Tomi Rissanen | SV |
| Espo | Matti | Helena Espo | SV |
| Hiljanen | Kirsi | Markku Sojakka | SV |
| Kilpeläinen | Tuija | Aki Syrjälä | SV |
| Palmén | Virpi | Henrik Palmen | SV |
| Raiski | Jaana | Harri Raiski | SV |
| Rauttola | Tiia-Maria | Mikko Lahti | SV |
| Seppä | Marjaana | Kyckling Aki | SV |
| Tonteri | Raili | Esa Salonen | SV |
| Sukunimi | Etunimi | Soutupari |
| Hautala | Mauri | Hannu Manninen |
| Kallio | Marika | Maria Viitahalme |
| Kuokkanen | Rauno | Sanna Piili |
| Orava | Ari | Harri Ala-Lahti |
| Reponen | Matti | Ritva Reponen |
| Vaali | Jouko | Pöyhönen Antti |
| Vähä-Vahe | Tarita | Jarmo Siljamäki |
| Mårten Lapen | Mel |
| Sukunimi | Etunimi | Sarja |
| Hakala | Jani | MYL |
| Hakkarainen | Tuomas | MYL |
| Joensuu | Mikko | MYL |
| Järvenpää | Antti | MYL |
| Kaavi | Antero | MYL |
| Kankkunen | Matias | MYL |
| Miettinen | Jouni | MYL |
| Pantsar | Jere | MYL |
| Sarilampi | Pasi | MYL |
| Suominen | Petteri | MYL |
| Mustonen | Aki | M50 |
| Vento | Veli-Matti | M50 |
| Hillebrand | Jarmo | M60 |
| Behm | Kimmo | M60 |
| Muilu | Matti | M60 |
| Rauhansalo | Juha | M60 |
| Tolmunen | Ari | M60 |
| Norja | Matti | M70 |
| Svenskberg | Lars | M70 |
| Hilander | Mirva | NYL |
| Lyyra | Hanna | NYL |
| Kaipia | Riikka | N50 |
| Lax | Terhi | N50 |
| simola | niina | N50 |
| Sukunimi | Etunimi | Soutupari | Sarja |
| Kytölä | Hannu | Arto Matinen | MYL |
| Lauttia | Petri | Leipijärvi Joona | MYL |
| Lepikkö | Minna | Piia Lepikkö | MYL |
| Markelin | Lauri | Antti Mäntynen | MYL |
| Nurminen | Jouni | Juuso Nurminen | MYL |
| Piesanen | Antti | Petri Hammar | MYL |
| Seppä | Antti | Janne Veikkolainen | MYL |
| Tavast | Timo | Esko Tavast | MYL |
| Vesterinen | Esa | Jari Leinonen | MYL |
| Vihonen | Tom | Tuomas Seppälä | MYL |
| Korpinen | Arto | Ari Pukki | M50 |
| Laine | Markku | Markku Kylmälä | M50 |
| Pihlajamäki | Jari | Kari Loukkaanhuhta | M50 |
| Lehto | Raine | Lasse Mikkelsson | M60 |
| Sirola | Risto | Pertti Syrjälä | M60 |
| Supponen | Matti | Markku Sipi | M60 |
| Tolvanen | Ari | Hirvonen Markku | M60 |
| Honkanen | Anne | Tytti Pelkonen | NYL |
| Hölsö | Jaana | Helkelä Merja | NYL |
| Karvonen | Maarit | Heli Lahtela | NYL |
| Kujansuu | Marjut | Kujansuu Ida | NYL |
| Lähde | Hanna | Elina Majuri | NYL |
| Pikkarainen | Anu | Sanna Supponen | NYL |
| Saranko | Aino | Kaisa Kimari | NYL |
| Vainio | Marjut | Heidi Korventausta | N50 |
| Hohde | Elina | Martti Paju | SV |
| Hokkanen | Ari | Minna Hokkanen | SV |
| Kuhalampi | Paul | Matleena Kuhalampi | SV |
| Ljungqvist-Sarparanta | Nina | Lasse Sarparanta | SV |
Parisoutu (klo 13.42)
| Sukunimi | Etunimi | Soutupari |
| Juuti | Petri | Tapio Passinen |
| PÖNNI | MARKO | Petri Hämäläinen |
| Supponen Lauri |
| Aalto | Eero |
| Oksanen | Anu |
| salonen | terttu |
| Seitsonen | Hannu |
| Virtanen | Matti Juhani |
| Vähä | Kauko |
| Ahlqvist | Pekka |
| Kauppinen | Sami |
| Vähä | Kauko |
| Liisa Huunan-Seppälä | Matti Huunan-Seppälä |
| Osmo Kiiski | Kalevi Vikman |
| Onni Siltala | Risto Viitanen |
Soutureitti muuttuu hieman viime vuodesta
Viime vuoden soudun palautteessa yksi kritiikin kohteista oli vastakkain tulevat soutureitit kääntöpaikan läheisyydessä. Asiaan luvattiin parannusta tämän vuoden soudun osalta. Soutureittiä on nyt muutettu hieman ennen puoltamatkaa. Alussa noin 11 km on samaa reittiä kuin aikaisemminkin. Eli alku tullaan laivareittiä pitkin aina Leppisaaren itäpuolelle. Siitä menomatkalla eteläänpäin soudettaessa kierretään Haukkasaari ja Korkeasaari länsipuolelta. Tämän jälkeen soutureitti kiertää Kaitasaaren lounaispuolelta. Siitä suunnataan Karhusaaren kiertoon. Karhusaari kierretään vastapäivään, jonka jälkeen lähdetään kohti lähtöpaikkaa laivareittiä pitkin samaa reittiä kuin viime vuonnakin. Kokonaismatkaan reittimuutoksen johdosta tulee hieman lisää pituutta eli reitin pituus tulee olemaan noin 31 km.


Koko reitti näytää tältä:

Lohjan Seudun Soutajien venevajalla Lohjan Hiidensalmen sillan kupeessa järjestetään Kalevan Kierroksen ja Lohjan Seudun Soutajien LoSS yhteistyössä soututekniikkailta.
Klo 18.00 alkaen soudun lyhyt teoria ja LoSSin toiminnan esittely. Klo 18.15/18.30 alkaen yksilöllistä soututekniikkaopastusta veneessä (yksikkö, vuorosoutu, parisoutu). Ota mukaan soutuun soveltuvat välineet.
Soututekniikan opastajina toimivat mm. Lars Svenksberg ja Jouni Nurminen.
[advanced_iframe src=”//www.google.com/maps/embed?pb=!1m18!1m12!1m3!1d831.9701441192078!2d24.061914336419626!3d60.2672679788255!2m3!1f0!2f0!3f0!3m2!1i1024!2i768!4f13.1!4m3!3e0!4m0!4m0!5e0!3m2!1sfi!2sfi!4v1593447168293!5m2!1sfi!2sfi” width=”100%” height=”600″]
Kalevan Kierroksen 2020 soudun järjestelyt koronatilanteessa (tilanne 12.6)

Kalevan Kierroksen soutu järjestetään Virroilla 18.7.2020. Soudussa matkana on 30 km ja se on mahdollista suorittaa pienveneillä tai kanooteilla. Tapahtumassa on kaksi porrastettua lähtöä. Aamupäivällä ja iltapäivällä suoritettavissa lähdöissä on sama soutumatka ja -reitti. Reitti suuntautuu Virtojen keskustassa olevalta venerannalta etelään 15 km ja lähes samaa reittiä takaisin. Tapahtumaan voi ilmoittautua myös Kalevan Kierroksen ulkopuoliset soutajat.
Tapahtuman järjestämisen periaatteet tulevat seuraavista määräyksistä, ohjeista sekä käytännön järjestelyistä:
Viranomaisten ohjeet
Vallitsevan koronatilanteen vuoksi tapahtumassa tullaan noudattamaan eri viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita.
Aluehallintaviranomaisten määräykset ja ohjeet:
Aluehallintaviranomaisten tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriön ja THL:n ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä:
Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeistus
Terveysviranomaisten määräyksiin ja ohjeisiin:
THL:n määrittelemät riskiryhmät
Soutu- ja melontaliiton ohjeet
Soutu- ja melontaliiton hallituksen päätös 22.5:
https://www.melontajasoutuliitto.fi/?x2112655=2151267
Liiton hallitus linjasi kilpailutoiminnan olevan mahdollista kesäkuun alusta lähtien erityisjärjestelyin, joista järjestäjä vastaa. Miehistöalusten toiminnasta linjaukset ensiviikon alussa. Linjauksia ja toimintaohjeita päivitetään kesän aikana virustilanteen edetessä.
Kilpailun järjestäjä vastaa, että järjestelyt ovat turvalliset osallistujille. Tämä ohjeistus on voimassa toistaiseksi kesäkuun alusta lähtien ja sitä päivitetään tilanteen mukaan kesän aikana. Lisäksi:
Puuvenejaoston kokouksen pöytäkirja koronaviruksen aiheuttamien muutosten osalta:
Melonta- ja soutuliiton hallitus käsitteli lauantain kokouksessaan ja puuvenejaosto sunnuntaina omassa kokouksessaan miehistöluokkien kilpailu ja harjoitustoimintaa. Hallitus ottaa vakavasti OKM:n ja THL:n suositukset turvaväleistä ja lähikontaktien välttämisestä.
Hallitus keskusteli miehistöjen harjoittelu ja kilpailutoiminnasta ja päätösten periaatteina on noin metrin turvavälin säilyminen suorituksen aikana sekä mahdollisen altistuksen rajaus rajattuun joukkoon ihmisiä. Hallituksen tahtotila oli selkeästi mahdollistaa harrastaminen ja urheilutoiminta kaikissa luokissa, mutta tietyin rajoittein. Asiaa käsiteltiin myös puuvenejaoston kokouksessa sunnuntaina, joka yhtyi liiton hallituksen näkemykseen yksityiskohdista. Nämä suositetut rajoitukset ovat voimassa kesäkuun loppuun saakka.
Pienveneissä metrin turvaväli säilyy.
Kipeänä kilpaileminen
Kipeänä kilpaileminen on ehdottomasti kielletty. Mikäli kilpailija tai hänen kanssaan kisapaikalle matkustanut henkilö sairastuu ennen kisaa, on kilpailijan jäätävä pois kisapaikalta. Mikäli kilpailija joutuu jäämään pois sairastumisen vuoksi, voi hän siirtää osallistumisensa ensi vuoden tapahtumaan.
Osallistujamäärän rajoittaminen
Ilmoittautuminen tapahtuu Kalevan Kierroksen ilmoittautumisjärjestelmän kautta. Jotta kilpailun osanottajamäärä kilpailijoiden, toimitsijoiden ja katsojien osalta saadaan pysymään alle 500, rajoitetaan kilpailijoiden määrä 450. Normaali tilanteessa Kalevan Kierroksen soudussa on ollut noin 300 soutajaa. Koronatilanteen vuoksi useita soututapahtumia on peruttu, joten on mahdollista, että tänä vuonna Kalevan Kierroksen soutuun olisi tulossa aikaisempaa useampia kilpailijoita. Tämän vuoksi ilmoittautumisjärjestelmään tullaan tekemään maksimi osallistujamäärä, jota ei ylitetä.
Tapahtuman porrastaminen
Kilpailussa on kaksi erillistä lähtöä. Aamupäivän lähdössä on huomattavasti enemmän veneitä. Aamun lähtöjä porrastetaan niin, että klo 9.00 lähtevät liikkeelle yksinsoutajat. Heidän peräänsä klo 9.12 lähtevät vuorosoutajat. Viimeisenä aamun lähdössä ovat vuorossa parisoutajat ja melojat, jotka lähtevät liikkeelle klo 9.20. Tällainen porrastettu lähtö tuo veneiden laskupaikalle sopivasti tilaa ja aikaa pitää riittävät turvavälit muihin soutajiin nähden. Vesillähän soutuveneen koko airoineen on sellainen, että riittävät turvavälit tulevat luonnostaan.
Aikaisempina vuosina iltapäivälähdössä ovat kaikki veneet lähteneet yhtä aikaa, koska veneiden määrä on huomattavasti pienempi aamun lähtöön verrattuna. Nyt iltapäivälähtöäkin porrastetaan niin, että yksiköt lähtevät liikkeelle klo 13.30 ja muut veneet ja kanootit lähtevät 13.42. Tällä varmistetaan, että veneiden laskupaikka ei ruuhkaannu liikaa. Tällöin voidaan myös taata riittävät turvavälit iltapäivän lähdössä.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että yli 70-vuotiaiden sarjat lähtevät samaan aikaan kuin muutkin sarjat. Mikäli viranomaisten ohjeistus yli 70-vuotiaiden osallistumiseen liikuntatapahtumissa tiukentuu, voidaan yli 70-vuotiaiden yksinsoutusarja lähettää tarvittaessa matkaan klo 8.50 ja 13.20. Vuorosoudussa ja parisoudussa 70-vuotiaat lähtevät samaan aikaan kuin muutkin vuorosoutuveneet, koska isolla osalla tämän sarjan soutajista on nuoremman sarjan soutaja samassa veneessä.
Riskiryhmien omatoimisoutu
Kalevan Kierroksella jokaisen lajin hyväksytysti suorittanut saa suorituspisteen. Sen lisäksi jokaiselle osallistujalle annetaan taulukkopisteitä, joiden määrä riippuu kyseisen lajin voittajan ajasta. Mikäli riskiryhmiin kuuluva Kalevan Kiertäjä kokee, että hän ei voi osallistua soutuun Virroilla 2020, voi hän suorittaa oman soutunsa omatoimisoutuna jossain muualla. Tällöin hän saa suorituspisteen, mutta ei taulukkopisteitä. Omatoimisoutu tulee suorittaa samana päivänä kuin Kalevan Kierroksen soutuosuuskin eli 18.7.2020. Omatoimisoudun tulee olla vähintään 30 km mittainen matka, joka voidaan soutaa tai meloa useampana kierroksena, mutta yhtäjaksoisena suorituksena. Maissa voi käydä vessatauolla. Todistuksena soudusta tulee lähettää gps-jälki ja valokuva suorituksesta suodun lajivastaavalle. Muut kuin riskiryhmäläiset eivät voi osallistua omatoimisoutuun. Eli yksinsoutu ja vuorosoutu riskiryhmäläisen kanssa on sallittu, mutta vuorosoutu ei riskiryhmiin kuuluvan kanssa ei ole sallittu. Tällä pyritään välttämään riskiryhmäläisten kontakteja muihin. Omatoimisoutu tulee suorittaa samana päivänä kuin Kalevan Kierroksen soutu, jotta kaikki ovat samaan aikaan soutukunnossa. Mikäli soutupäivänä on kipeänä, niin silloin ei pidä soutaa Virroilla eikä omatoimisoutua kotipaikkakunnallakaan.
Myös omatoimisoutuun tulee ilmoittautua etukäteen Suomisportin kautta. Omatoimisoutu ei maksa mitään.
Kisakanslia

Kisakansliasta saatavan materiaalin (kisanumero, reittikartta sekä mahdollinen muu materiaali) jako tehdään mahdollisimman sujuvaksi. Varmistetaan, että kaikki venekunnat saavat kaiken materiaalin ja siitä, että kaikki vesille lähtevät veneet saadaan merkatuiksi lähteviksi. Joustava materiaalin jako onnistuu riittävän hyvällä ennakkotiedotuksella ja kisakanslian ennakkojärjestelyllä.
Veneiden säilytys, vesillelasku ja nosto

Veneitä rantasäilytykseen tuotaessa käytetään rannalla olevaa viheraluetta kokonaisuudessaan, jolloin venekuntien väliin jää riittävät turvavälit.
Virallisia veneenlaskupaikkoja on kaksi: Kalettomanlahden päässä ja satamassa laivalaiturin luona. Kalettomanlahden koko puokama soveltuu veneen vesille laskuun.
Pienveneet ovat sen verran kevytrakenteisia, että myös muutkin kuin viralliset veneenlaskupaikat sopivat veneen vesille laskuun. Mikäli soutuun osallistuva kiertäjä tai ulkopuolinen soutaja on huolestunut veneen laskupaikkojen ruuhkaantumisesta, voi hän hakea kilpailumateriaalin kisakansliasta ja laskea veneen vesille jossain muualla kuin kisakeskuksen läheisyydessä ja soutaa sieltä lähtöpaikalle.
Veneiden vuokraaminen ja lainaaminen
Kalevan Kierroksella on mahdollista vuokrata ja lainata veneitä. Kalevan Kierroksen hallitus antaa ennen soutua ohjeet, kuinka tulee toimia veneen luovutuksessa toisille kiertäjille. Ohjeissa tullaan käymään läpi desinfioitavat kohteet veneestä ja sen varusteista. Samoin ohjeistuksessa tullaan kieltämään yhteiset juomalaitteet veneen vuokraajien ja lainaajien kanssa.
Kalevan Kierroksen venepörssi löytyy täältä:
Pukutilojen käyttö
Kilpailijoille suositellaan kisapukeutumista ennen kilpailupaikalle tuloa. Veryttelyasun riisuminen ennen kilpailua voi tapahtua oman veneen tai auton luona. Mikäli on tarvetta pukuhuoneen käyttöön, niin kilpailijoita ohjeistetaan sopivasta henkilömäärästä yhtä pukuhuonetta kohden. Samoin ohjeistetaan välttämään pukutilojen käyttöä juuri ennen veneiden vesillelaskua, jotta ruuhkilta pukuhuoneissa vältytään.
Kisan jälkeen pukuhuoneiden käyttö jakaantuu selkeästi pidemmälle aikaa, koska soutajilla menee aikaa kisaan hieman vajaasta kolmesta tunnista viiteen tuntiin. Tämän vuoksi ruuhkaa pukuhuoneissa ei pääse niin helposti syntymään.
Käsihygienia
Käsien pesu on mahdollista jäähallilla. Käsidesiä on tarjolla useassa eri pisteessä.
Pesutilojen käyttö
Kilpailijoille suositellaan peseytymisen välttämistä jäähallin pesutiloissa. Paikkakunnalla majoituksessa olevia kehotetaan käyttämään omien hotellihuoneiden ja vuokramökkien pesutiloja, mikäli se on mahdollista. Myös uimarannalla peseytymistä suositellaan. Mikäli jäähallin pesutiloja kuitenkin joudutaan käyttämään, niin ihmisten enimmäismäärä rajoitetaan viranomaisohjeiden mukaiseksi.
Ruokailu
Ruokailu tapahtuu jäähallin kahviossa. Ruokaa tarjoillaan vain sen verran, että syöjiä on kerrallaan korkeintaan puolet kahvion asiakaspaikoista. Ruokatarjoilijat pitävät huolen siitä, että kahvioon ei tule liikaa ihmisiä kerralla ruokailemaan.
Tulospalvelu

Live-tulospalvelu on nähtävissä netissä olevalla sivustolla. Kisan jälkeen tuloksia tullaan julkaisemaan myös Kalevan Kierroksen nettisivuilla mahdollisimman nopeasti. Kisapaikalla olevalle tulostaululle tulevat myös paperiset tulosliuskat, mutta kilpailijoita ohjeistetaan katsomaan tuloksia nettisivuilta.
Palkintojenjako
Palkintojenjakoa ei järjestetä. Palkinnoille pääsevät soutajat saavat palkintonsa kisakansliasta siinä vaiheessa, kun tulospalvelu on saanut sarjan kolme parasta valmiiksi ja protestiaika on ohi.
Tiedotus
Kalevan Kierroksen hallitus tiedottaa kaikista soutuun liittyvistä muutoksista Kalevan Kierroksen nettisivuilla, Kalevan Kierroksen facebook-sivuilla, Kalevan Kiertäjien facebook-ryhmässä sekä sähköpostitse.
Yleisö
Yleisölle kerrotaan kuulutuksin ja ennakkotiedotuksin turvallisuusväleistä. Virroilla yleisö jakautuu Kalettomanlahden pohjukkaan noin 500 metrin mittaiselle alueelle sekä jäähallin parkkipaikan ympäristöön.
Puheenjohtajan terveiset tulevaa soutua varten:

Kalevan Kierros ja Forssan Salama järjestävät Forssassa 16.6 klo 16-19 tapahtuman, jossa voit tulla kokeilemaan soutamista yksiköllä tai vuorosoutuveneellä:

Kalevan kierroksen soutuun on reilu kuukausi. Ilmoittautuminen avataan piakkoin. Ohjeita soudun järjestelyistä koronatilanteen vuoksi julkaistaan ilmoittautumisen avaamisen yhteydessä.
Nyt on avattu tämän vuoden venepörssi. Siellä voit ilmoittaa halukkuutesi vuokrata yksikköä tai vuorosoutuvenettä aamu- tai iltapäivän lähtöön. Voit myös hakea soutukaveria. Samoin voit ilmoittaa, jos sinulla on mahdollisuus vuokrata oma veneesi toiseen tai jopa molempiin lähtöihin.
Venepörssiin jätettyjä ilmoituksia voit katsella täältä:

Vallitsevan koronatilanteen vuoksi Kalevan Kierroksen hallitus on päättänyt siirtää soutua kolmella viikolla eteenpäin. Uusi päivämäärä soudulle on 18.7.2020. Soutupaikka pysyy samana. Mikäli valtioneuvoston ohjeistukset sallivat, soutu järjestetään normaaliin tapaan yksipäiväisenä tapahtumana, jossa on aamu- ja iltapäivälähdöt. Ilmoittautuminen avataan kesäkuun aikana. Ikäryhmien 70+ osalta odotellaan uusia ohjeita. Ohjeita erikoisjärjestelyistä tullaan julkaisemaan myöhemmin.