Millä luistimilla KK:n 30km luisteluun Kuopioon?

Retkiluistelukelit eteläissä Suomessa ovat olleet hieman haastavat. Kunnollista järven jäätä ei tahdo kovin monesta paikkaa löytyä. Lumi ei tänä talvena ole ollut esteenä luistelulle, mutta jään paksuus ei ole kantanut edes pilkkijöitä saati sitten Kalevan Kiertäjiä. Mutta muutamassa paikassa on vuoden vaihteen jälkeen päästy luonnonjäälle luistelemaan. Kunnollista pakkaskeliä ei ole vielä kohdalle sattunut, vaan suurin osa luistelukerroista on jäällä ollut hieman vettä. Tämän vuoksi luistivertailun tulokset kertovat siitä, kuinka nämä testatut luistimet kulkevat hieman pehmeällä teräsjäällä, jossa ei ole railoja eikä epätasaisuuksia. Jää on kuitenkin ollut selkeästi kovempi kuin keväällä auringon pehmittämä jää.

Tämän päivän testi suoritettiin Hämeessä lammilla, jonka mitat olivat 300*100m. Jokaisella luistivaihtoehdolla luisteltiin kolme kierrosta lampea ympäri, jolloin matkaksi tuli 2km. Matkan mittaukseen käytettiin sykemittarin gps-ominaisuutta. Sen tarkkuus vaihtelee hieman jyrkissä käännökissä, mutta antaa tarpeeksi tarkan matkan, jotta erot eri luistimien välillä saasaan selville.

Jäällä oli paikoin muutama milli vettä. Lämpöä oli neljä astetta ja vettä tuli taivaalta melkein koko ajan hieman. Tuulta oli 5 m/s, mutta lampi oli sen verran suojassa, että tuuli ei haitannut kovin paljoa. Tuuli pyöri lammella jonkin verran. Jään pinta oli todella liukas suurimmalta osin, mutta lammen toisessa päässä oli hieman yöllä riitteeseen mennyttä osuutta.

Luistelu tapahtui aina samaan suuntaan ympäri lampea. Jotta tulos olisi mahdollisimman oikea, luistelu tapahtui suurin piirtein oikeassa luisteluasennossa. Syke yritettiin pitää mahdollisimman tasaisena koko ajan. Lammen molemmissa päissä olisi kovassa vauhdissa voinut sirklata, mutta testissä vain toisessa päässä käytettiin kaarteessa sirklausta ja muuten mutkat luisteltiin suoraluisteluna.

Testissä mukana olleet luistimet.

Trekker kenkämalli

Ensimmäisenä vuorossa oli Trekker merkkinen retkiluistin, jonka saa kiinnitettyä suoraan kenkiin. Käytössä ei ollut nyt kunnollisia vaelluskenkiä, jotka olisivat antaneet kunnollista tukea nilkalle, vaan luistelu tapahtui matalanilkkaisella retkeilylenkkarilla.

Luistimen terän pituus on 38 cm ja paksuus on 1,1 mm.

Luistelu sujui yllättävän hyvin tällaisellakin luistimella. Tosin luistelupotkun loppuvaiheessa terä ikään kuin rouhaisee jäähän. Tällaisesta luistimesta on myös olemassa sellainen malli, jossa kantapää nousee ylös. Kahden kilometrin luistelu meni vielä kohtuulisen kevyesti, mutta vajaan kuuden minuutin aikana säären etuosa rupesi hieman väsymään. Jos aikoisi luistella näillä 30 km, niin pitäsi harjoitella muutamia pitempiä lenkkejä.

2 km matkaan aikaa kului 5.45.

Viking

Toisena luistimena matkaa lähti perinteinen kiinteäteräinen pikaluistin.

Terän pituus 42,5 cm ja paksuus 1,1 mm.

Testaaja ei ole tällaisilla luistimilla juurikaan luistellut. Koska kiinteäteräisellä luistimella luistelu on jäänyt todella vähiin, niin tekniikka ei ollut oikein hallussa. Siitä huolimatta luistimet kulkivat huomattavasti rivakammin kuin testin ensimmäiset luistimet.

2 km matkaan kului aikaa 5.23.

Hokkarit

Kolmantena luistimena oli perinteiset jääkiekkoluistimet. Testaaja on aikoinaan käyttänyt tällaisia luistimia paljonkin, mutta viime vuosina näiden käyttö on jäänyt aika vähälle.

Terän pituus 25 cm ja paksuus 2,9 mm.

Luistimia ei ole teroitettu pariin vuoteen, joten hieman ensimmäisillä potkuilla oli havaittavissa hieman tylsyyttä. Kahden kilometrin luistelussa jalka ei väsynyt ollenkaan. Koska liuku on selkeästi lyhyempi kuin pitkäteräisillä, niin luistelutekniikka poikkeaa hieman muista luistimista. Matala luisteluasento hokkaireilla tuntuu oudolta, mutta ainakin 2 km siinä pystyi hyvin pysymään. Syke meinasi nousta väkisin korkeammalle kuin aikaisemmilla luistimilla.

2 km matkaan aikaa kului 6.04.

Raps Lion

Seuraavana vuorosossa oli klap-pikaluistimet. Näillä luistimilla testaaja oli luistellut kolme edellistä Kalevan Kierroksen luistelua, joten luistelutuntuma oli selkeästi parempi kuin millään aikaisemmin testatuilla luistimilla.

Terän pituus 39,5 cm ja paksuus 1,2 mm.

Hokkareiden jälkeen tuntui todella vauhdikkaalta lähteä luistelemaan kunnon pikaluistimilla. Joutui oikein ponnistamaan, jotta sykkeen saisi samalle tasolle kuin oli tarkoitus. Tässä luistimessa oli selkeästi tylpin terän kärki. Tällaisissa olosuhteissa sillä ei ole merkitystä.

2 km matkaan aikaa kului 5.05.

Trekker retkiluistin

Viidentenä oli vuorossa Trekker retkiluistin, jossa oli pilot-side. Joten matkaan lähdettiin hiihtoluistelumonon kanssa.

Terän pituus 44 cm ja paksuus 1,1 mm.

Kuvassa toiseksi alin luistin on Trekker-retkiluistin.

Luistimia ei ollut ikinä teroitettu ja sen  kyllä huomasi. Varsinkin potkun loppuosassa oli hieman lipsumista. Se saattoi vaikuttaa vauhtiin jonkin verran.

2 km matkaan aikaa kului 5.49.

Jääkiito II

Kuudentena vuorossa olleilla Jääkiito II luistimilla on luisteltu ensimmäisen kerran Rantasalmella vuonna 2006. Rantasalmen jälkeen niillä on kierretty Seinäjoella, Oulunkylässä sekä Tuusulan järvellä, joten testaajalle ne tuntuvat kaikkein kotoisimmalta luistivaihtoehdolta. Terät on teroitettu vain kolme tai neljä kertaa oston jälkeen, joten kohtuu hyvälaatuisesta terämateriallista on kysymys.

Terän pituus 39 cm ja paksuus 1,5 mm.

Luistelu näillä terillä oli helppo, johtuen monen vuoden kokemuksesta. Yllättäen vauhti ei kuitenkaan ollut ihan yhtä nopeata kuin klaps-luistimilla. Side ja mono alkavat olla sen verran vanhoja, että luistin ei enää irronnut luistelupotkun lopussa kovin helposti monon kantapäästä.

2 km matkaan aikaa kului 5.14.

Wiberboard

Viimeisenä testattavana luistimena oli klaps-mekanismilla varustettu Wiberboard-retkiluistin. Sidesysteemi on erilainen kuin muissa retkiluistimissa. Erilaisen siteeen vuoksi luistin oli lähimpänä oikeaa klaps-pikaluistinta.

Terän pituus 40 cm ja paksuus 1,3 mm.

Retkiluistimien jälkeen Wiberboard-luistin tuntuu aluksi hieman huteralta. Aavistuksen korkeammalla oleva jalkapohja täytyy pitää nilkalla suorassa, jotta luistin kulkisi kunnolla. Mutta vajaan kierroksen kuluttua luistelu tuntuu sujuvan jo paljon paremmin. Potku on hieman pitempi kuin Jääkiito luistimilla.

2 km matkaan aikaa kului 5.13.

Näiden luistimien lisäksi oli mukana yhdet NNN-siteeseen sopivat luistimet, mutta ne olivat sen verran tylsät, että niiden todellinen suorituskyky jäi vielä arvoitukseksi.

Testaajan suositukset

 

Millä luistimilla sitten kannattaisi lähteä liikkeelle Kuopiossa? Se riippuu ihan siitä, kuinka paljon on kerinnyt luistelemaan ennen helmikuun puolta väliä. Jos luistelua ei ole paljoa tai ei lainkaan, niin silloin kannattaa ehdottomasti lähteä hiihtomonolla ja retkiluistimilla. Tällä yhdistelmällä selvittää lähes tulkoon kaikki olosuhteet. Jos taas on käynyt useampaan kertaan tekojäällä pikaluistimilla, niin silloin hyvissä olosuhteissa kannattaa käyttää myös samoja luistimia. Mutta jos rata alkaa pehmenemään auringon tai vesisateiden vuoksi, niin silloin kannattaa pikaluistimien käyttäjänkin harkita retkiluistimia ensisijaiseksi vaihtoehdoksi. Jos taas luistelun aikaan on kovia pakkasia, niin radalle tulee varmasti railoja, joiden ylittäminen loivalla terän kärjellä on huomattavasti helpompaa kuin tylpällä.  Yleensä retkiluistimien kärki on sellainen, että se ylittää railot paremmin kuin pikaluistimen kärki. Ja mitä pehmeämpi rata on, niin sitä paremmin leveäteräinen luistin toimii. Jo pari millin kymmenyksen lisäystä terän paksuuteen auttaa luistelijaa liukumaan jään pinnalla paremmin. Mitä pahemmat olosuhteet, sitä paremmin retkiluistin toimii pikaluistimeen verrattuna.

Jos saadaa pakkasia, niin testit jatkuvat silloin erilaisissa olosuhteissa.

 

Kalle Valtosen maratonluistelun kärkisijat kiertäjille

Helsingissä 12.1.2020 järjestetyssä Kalle Vatosen  maratonluistelussa Kalevan Kierroksella mukana olevat luistelijat osoittivat kovaa kuntoa jo alkutalvesta. Vaikka kierroksen luisteluun on aikaa vielä yli kuukausi, niin monella kiertäjällä tulostaso on jo nyt korkealla tasolla. Vaikka Kalle Valtosen luistelu oli Oulunkylän tekojäällä, niin kovaa mennään varmaan Kallaveden järven jäälläkin.

Olosuhteet Oulunkylässä olivat haasteelliset, sillä edellisenä yönä tuli vettä taivaan täydeltä. Ylimääräinen vesi saatiin kuitenkin kentältä kohtuulisen hyvin pois. Mutta luistelustadionilla pyörinyt tuuli oli vastainen molemmilla suorilla. Tämän vuoksi nopeimmat yhteislähdön luistelijat taivalsivat lähes koko matkan yhdessä letkassa.

Lukuunottamatta miesten yleisen sarjan 30 km matkaa, menivät kaikkien muiden sarjojen voitot kiertäjille. Alle 50 vuotiaiden matkana SM-ratamaratonilla oli 30 km. Siinä muutama kilometri ennen loppua erottui kärkinelikko Räsänen, Koponen, Sippu ja Hannula. Yleisen sarjan voittoon luisteli Niko Räsänen viimeisen kierrosen kirillä ajalla 55.51. Räsäselle sekunnin hävisi Jarkko Koponen.

Kilpailun voittaja Niko Räsänen

40-vuotiaiden voittaja Ossi Sippu jäi Koposelle sekunnin.

Ossi Sippu vetää kärkiletkaa hieman ennen maalia.

45-vuotiaiden voittaja Petteri Hannula tuli maaliin viisi sekunttia Sipun jälkeen.

Petteri Hannula ja Mikko Joensuu olivat 45-vuotiaiden nopeimmat.

Naisten yleisen sarjan matkana oli 20 km. Voiton tässä sarjassa vei Kirsi Korpijärvi ajalla 37.20 Korpijärven aika oli päivän nopein 20 km matkalla.

Samalla matkalla 50-vuotiaiden sarjassa Ari Ilola luisteli voittoon ajalla 37.21.

Ari Ilola valmistautumassa omaan luisteluunsa.

60-vuotiaiden voittoon riitti Kari Köningin aika 37.27.

Kari Köninki ja Jorma Pöyry palkintojenjaossa.

Jouko Peipinen kukisti 65-vuotiaiden sarjassa Aimo Väisäsen sekunnilla voittoajan ollessa 37.28.

Jouko Peipiselle kultaa ja Aimo Väisäselle hopeaa.

70-vuotiaiden sarjan voitto meni Juha Samerille ajalla 40.07

70-vuotiaiden kärkikolmikko on Kalevan Kiertäjille hyvinkin tuttu: Juha Sameri, Timo Oinonen ja Jouko Tyrkäs.

Kilpailun tulokset löytyvät täältä:

 

Tapahtuman järjestää pitkäaikainen Kalevankiertäjä Kalevi Vikman ja paikalle odotetaan perinteisesti paljon kiertäjiä – Tervetuloa!

 

Varakilpailun eräjako ja eräjaon perusteet 2020

Mikäli jostain syystä Kuopiossa ei päästä luistelemaan järven jäällä, niin varakilpailu suoritetaan Kuopiossa Lippumäen tekojääradalla. Tällöin eräjaon ensisijaisena perusteena ovat vuosien 2018 ja 2019 KK:n luistelun tulokset. Rataluistelussa 99 parasta luistelijaa jaetaan kahteen yhtä suureen erään (erät 2 ja 3). Lisäksi näyttökilpailun tuloksella on mahdollisuus päästä 2. ja 3. erään.

Aikarajat näyttökilpailusta ovat 10 km/19.30, 20 km/40.00 tai 30 km/1.02.00. Luistelijan tulee itse huolehtia näyttökilpailussa saavuttamansa tulos Electrofit Kalevan Kierroksen luisteluvastaavalle. Muut luistelijat jaetaan tasaisesti eriin 1 ja 4-6. Erä 6 on nk. nautiskelijoiden erä. Erän muutostoiveet tehdään verkkolomakkeella tai olemalla yhteydessä luisteluvastaavaan Osmo Perkamoon 10.2-12.2.2020 välisenä aikana.

Seuraavan kerran aikarajoja on mahdollista luistella Kalle Valtosen ratamaratonilla 12.1.20202:

Luisteluharjoittelua tekojäällä

2020 Kalevan Kierroksen luistelu suoritetaan järven jäällä. Luisteluun on vielä aikaa kaksi kuukautta. Luisteluharjoittelun aloittamiseen ei vielä ole kiire, mutta kärkipään menijät ovat jo varmaankin aloittaneet myös jääharjoitukset. Leutojen talvien myötä luistelukauden avaus Etelä-Suomessa siirtyy melko pitkälle talveen ilman tekojääratoja. Pienet lammet saattavat jäätyä jo marraskuun puolella sen verran paksuiksi, että ne saattavat kantaa luistelijaa. Mutta sellaisten, jotka eivät ole retkiluistelua harrastaneet, ei kannata vielä lähteä heikoille jäille luistelemaan. Suurten järvien selkävedet taitavat jäätyä tänä talvena vasta vuodenvaihteen jälkeen. Tämän vuoksi luisteluharjoittelu kannattaa aloittaa tekojäällä.

Kaikki tekoluistelukentät Suomessa ovat ulkojääratoja. Suomessa ei ole pikaluisteluhallia. Täysimittaisia 400m mittaisia pikaluisteluratoja ovat Helsingin Oulunkylän rata, Seinäjoen jääurheilukeskuksen rata sekä Kuopion Lippumäen rata. Muille radoille saa hieman lyhyemmän kierroksen, jonka pituus vaihtelee 250-350 m välillä. Radoille on harvoin vapaa pääsy, vaan vuorot on jaettu luistelukenttiä käyttävien seurojen kesken. Jos haluat käydä luistelemassa tekojäällä, niin tarkista kenen vuorolla sinne voi mennä ja maksaako luistelu. Tekojäillä voi luistella myös retkiluistimilla. Tosin täytyy muistaa, että tekojää on melko kovaa. Tämän vuoksi luistimien pitäisi olla melko terävät. Luonnonjäällä pitävät hieman huonommassakin terässä olevat luistimet.

Suomessa olevat tekojääradat:

Helsinki, Kallion tekojäärata (Brahen kenttä), 333 1/3 m
Helsinki, Oulunkylä, 400m

Juuka, tekojääkenttä
Jyväskylä, viitaniemen tekojää, 333 1/3 m
Karstula, tekojääkenttä
Kuopio, Lippumäen tekojäärata, 400m
Lappeenranta, tekojäärata
Merikarvia, tekojääkenttä
Mikkeli, Hänninkenttä 300m
Nurmijärvi, tekojääkenttä

Oulu, Raksilan kenttä, 250 m
Pori, tekojäärata, 333 1/3 m
Porvoo, tekojäärata
Seinäjoki, jääurheilukeskus, 400 m

Tarvasjoki, tekojääkenttä
Turku, Parkin tekojäärata, 250 m
Varkaus, tekojäärata
Ylitornio, tekojääkenttä
Ähtäri, tekojääkenttä

Sen lisäksi Turussa on myös Kupittaan Luistelumato. Rata sijaitsee Kupittaan liikuntakeskuksessa, urheiluhallin ja pesäpallokentän vieressä. Rata on n. 500 m pitkä ja 5–6 metriä leveä. Kupittaan radalla pystyy hiljaisempaan aikaan todella hyvin harjoittelemaan matkaluistelua.

Näiden kenttien lisäksi Suomessa on yli 200 jäähallia. Osaan näistä jäähalleista luisteluseuroilla on omia vuoroja, joissa luistellaan pikaluistimilla. Joissain kaupungeissa on myös yleisöluisteluvuoroja, joissa pystyy parhaimmassa tapauksessa harjoittelemaan myös pikaluistelua.

 

Millä luistimilla Kalevan Kierroksen luisteluun?

Miten pika- ja retkiluistimet erovat toisistaan? Hollannin kieltä osaamattomille video on tekstitetty englanniksi.

Kummilla luistimilla kannattaa luistella luonnon jäällä?

Millä luistimilla Kalevan Kierroksen luisteluun?

2020 Kalevan Kierroksen luistelu on muutaman vuoden tauon jälkeen luonnonjäällä. Reilu 10 vuotta sitten oltiin ensimmäistä kertaa Rantasalmella järven jäällä alkuvuosien 30 vuoden tekojääluistelun jälkeen. Kolme Rantasalmella luisteltua vuotta sekä Tuusulan järvellä luisteltu vuosi näyttivät, että kelit vaihtelevat todella paljon. Kaksi tärkeintä asiaa, mitkä erottavat luonnonjääluistelun  tekojääluistelusta ovat kaarteiden puuttuminen sekä jään laadun vaihtelu. Koska kaarteita ei ole tai niitä on matkan varrella huomattavan vähän, niin retkiluistimellakin voi pärjätä pikaluistimille kohtuullisesti. Jäässä olevat epätasaisuudet ja etenkin railot on paremmin ylitettävissä, mikäli luistimen terä on kärjestä loiva. Kuopiossa 100 ja 200km voittajat ovat perinteisesti olleet liikkeellä klaps-pikaluistimilla, mutta retkiluistimilla ei ole paljoa kärjelle jääty. Mitä huonompi jää sitä paremmin retkiluistimilla pärjää pikaluistimille.

Pikaluistimet

Kiinteä teräiset

Suurin osa Kalevan Kierroksen luistelusuorituksista on varmaankin tehty perinteisillä kiintäteräisillä pikaluistimilla. Terän pituus on noin 40cm. Terän kärki on yleensä melko tylppä, koska luistin on tarkoitettu enimmäkseen luistiradoille, joissa jään laatu on melko hyvä. Tämä luistin soveltuu myös luonnonjääluisteluun, mutta terä on melko ohut. Ohut terä uppoaa pienempiinkin jään railoihin ja saattaa jopa vääntyä. Myös luistimen kärki on monesti niin tylppä, että se ei nouse ylös railosta sinne upotessaan.

Klaps-pikaluistimet

Nykyään suurin osa kiertäjistä käyttää tekojäällä luistellessa klaps-pikaluistimia, joissa terä on kiinni ainoastaan päkiän kohdalla saranamekanismilla. Klaps-pikaluistimissa terä aukeaa kantapäästä luistelijan potkaistessa itselleen vauhtia. Tämä sallii myös nilkan paremman ojentumisen, jolloin potkusta jäähän tulee pitempi. Terän muodot ovat useimmiten samanlaiset kuin kiinteäteräisissä luistimissa. Maailmalla huippuluistlijat luistelevat myös luonnonjäällä klaps-luistimilla, vaikka jään laatu olisi heikkokin. Mitä tylpempi luistimen kärki on, niin sitä tärkeämpää on jään tarkkailu. Kun Kalevan Kierroksen luistelu tapahtuu väliaikalähtönä ja peesauskiellolla, niin jään ”lukeminen” edeltä käsin on huomattavasti helpompaa kuin ryhmäluistelussa. Railojen kiertäminen tai ylittäminen kohtisuoraan ovat yksi oleellinen asia luonnonjääluistelua.

Retkiluistimet

Retkiluistimia on todella monenlaisia. Parhaiten Kalevan Kierroksen luisteluun soveltuvat luistimet, joissa on hiihtomonoihin sopivat side. Sen lisäksi on tarjolla myös sellaisia luistimia, joissa voi käyttää esimerkiksi vaelluskenkiä. Terien pituudet vaihtelevat 35-50 cm välillä. Mitä pidempi luistin, sitä vaikeampi sillä on tehdä nopeita käännöksiä. Tosin kovin paljon tiukkoja kaarteita Kuopiossa ei ole. Mahdollisista railoista pidempi terä menee yli paremmin kuin lyhyt terä. Retkiluistimien korkeus on useimmiten hieman pienempi kuin pikaluistimien, joten luistelua vähemmän harrastaneet saavat paremman tasapainon retkiluistimilla.

Hiihtositeellä olevat retkiluistimet

Retkiluistimia on myynnissä monessa paikassa. Myös malleja on paljon. Luistinten pituudet, terän paksuudet ja mallit sekä sidemallit vaihtelevat jonkin verran. Suurimpaan osaan retkiluistimista voi kiinnittää minkä tahansa hiihtositeen. Luistimen terän kärjen muoto on usenmiten todella loiva verrattuna pikaluistimiin. Tämä helpottaa luistimen kulkua epätasaisella jäällä. Myös railoihin upotessaan loivalla kärjellä varustettu luistin nousee takaisin jään pinnalle helposti. Paremmissa luistimissa terän paksuus on hieman vahvempi kuin perinteisissä pikaluistimissa, mutta myynnissä on myös ohuemmalla terällä varustettuja malleja. Paksumpi ja kovempaa terästä oleva terä kestää paremmin vääntöä ja pysyy terävämpänä jään pinnalla mahdollisesti olevista roskista huolimatta.

Klaps-siteellä varustettu retkiluistin

Normaalista retkiluistimesta poiketen tässä luistimessa hiihtomono kiinnitetään siteeseen, joka liikkuu kuten klpas-pikaluistimen sarana. Tämä luistinmalli vastaa todella paljon perinteistä klaps-pikaluistinta.

Kenkiin sopivat retkiluistimet

Tässä luistimallissa ei tarvita erillisiä monoja, vaan luistimella voidaan luistella lähes tulkoon millaisilla kengillä vain. Suurin osa käyttää näiden luistimien kanssa vaelluskenkiä, jotka antavat sopivan jäykkyyden. Suurimmassa osassa tällaisia retkiluistimia kantapää on kiinni luistimessa koko potkun ajan, mutta löytyy myös muutamia malleja, joissa kantapää pääsee liikkumaan ylös potkun loppuvaiheessa.

Hokkarit

Perinteisillä jääkiekkoluistimillakin pystyy luistelemaan 30 km kohtuullisessa ajassa. Kalevan Kierroksella on tällaisilla luistimilla luisteltu sekä tekojäällä että luonnonjäällä. Tosin aika paljon enemmän joutuu energiaa käyttämään kuin pika- tai retkiluistimilla maaliin pääsemiseen.

 

Mistä luistimia voi hankkia?

Pikaluistimia Suomessa myy vain muutama myyjä, kun taas retkiluistimia on myynnissä useassa eri paikassa. Pikaluistimien hinnat uutena ovat useita satoja euroja, mutta käytettynä niitä saattaa saada huomattavasti halvemmallakin. Myös hyvät retkiluistimet maksavat 100-200 €. Tosin keväällä poistomyynnistä hieman heikompilaatuisia retkiluistimia saa jopa muutamalla kympillä.

Kuopiossa toimiva Leon luistinpalvelu myy sekä uusia että käytettyjä pikaluistimia. Heillä on myös teroituspalvelua, jota moni Kalevan Kiertäjä voi hyödyntää ennen luistelua.

Suomessa kehitetty ja valmistettu Jääkiito-luistin sopii erittäin hyvin luonnonjääuisteluun.

Retkiluistimia myy todella moni liike, mutta tässä yksi erittäin kattava kauppa.

Kalevan Kierroksen keskustelupalstalla on ollut ajottain myynnissä sekä pika- että retkiluistimia.

Kalevankiertäjät-facebook-sivulla on myös ajottain myynnissä luistimia.

Luisteluseurojen kautta on myös ajottain mahdollisuus hankkia luisteluvarusteita. Luisteluliiton alaisten seurojen yhteystiedot löytyvät täältä:

Käytettynä luistimia löytyy myös erilaisista netin markkinapaikoista.

Kalevan Kierroksella mukana oleva Ari Hiltunen myy myös kaikkea pikaluisteluun liittyvää tavaraa. Myös retkiluistimia klaps-siteellä on saatavissa Hiltusen kautta.

Arin tavoittaa seuraavista osoitteista: sähköposti arihiltunen@iki.fi tai puhelin 0400 853 223.

Retkiluistimia myyvät useimmat urheiluliikkeet. Myös monista isommista marketeista on saatavilla jotain retkiluistimalleja.

Kunhan pakkaset saapuvat etelään ja järvet jäätyvät, päästään testaamaan mitä vauhtia milläkin luistinmallilla pääsee. Testien tulokset tulevat Kalevan Kierroksen sivuille nähtäville sen jälkeen.

 

 

 

 

 

 

Kalevan kiertäjät olivat lähteneet sankoin joukoin tutustumaan Kierroksen ensi vuoden luistelupaikkaan Kuopioon. Finland Ice Marathonilla oli valittavana luistelumatkoja 16 kilometristä aina 200 kilometriin. Luistelu piti suorittaa 12,5 km radalla, mutta Kallaveden jäälle saatiin aivan loppumetreillä vain 8 km rata luistelukuntoon. Haasteellisen talven vuoksi  aivan huippukuntoista luistelubaanaa oli tarjolla 4km ja loput 4km oli hieman epätasaisempaa. Luistelupäivän lämmin sää pehmensi rataa siinä määrin, että pisintä matkaa, 200 km, ei pystytty luistelemaan loppuun saakka. Mutta lämpimästä säästä ja satojen luistelijoiden mukana olosta huolimatta  4 km radasta pysyi hyvässä kunnosa koko päivän ajan.

Kalevan Kiertäjien parhaimmasta tuloksesta vastasi Kierroksen luistelussa toiseksi sijoittunut Ossi Sippu, joka voitti 104 km matkan. Kiertäjien menestystä täydensivät satasella Ari Ilola toisella sijallaan, Aimo Väisänen 60-vuotiaiden sarjan voitolla ja Kirsi Korpijärvi naisten kakkosena.

200 km kisa keskeytettiin siinä vaiheessa, kun kisan voittaja Jan Aalbers oli luistellut 160 km. Lopputuloksissa kolmanneksi sijoittui Jouni Nurminen, joka oli keskeyttämishetkellä luistellut 144 km.

48 km matkalla Tomi Huttunen sijoittui miesten sarjassa kolmanneksi. Myös naisten sarjassa pronssia tuli kiertäjille, kun Neea Kojola luisteli kolmanneksi.

Kuopio Ice Marathonin tulokset:

Tunnelmia luistelusta:

Vuoden 2019 Electrofit Kalevan Kierros käynnistyi luistelulla Seinäjoen tekojääradalla lauantaina 26.01.2019. Samalla käynnistyi myös Kierroksen haastekisa, jossa kuusi joukkuetta ottavat mittaa tosistaan vuoden aikana.

Kilpailun kovinta vauhtia veti Kuntokonnien Antti Järvenpää, jonka aikaan myös haastejoukkueiden tuloksia verrataan. Haastejoukkueista kovinta vauhtia piti Ski Jyväskylän Marko Korhonen neljän minuutin erolla X-tri Lahden Juha Hirsimäkeen.

Kaikkien haastejoukkueiden osallistujat saivat urakan suoritettua, joten vaikka piste-erot muodostuivatkin tässä ensimmäisessä lajissa suurehkoiksi, niin viisi lajia on vielä jäljellä. Mitään ei ole vielä ratkaistu ja vuoden aikana ehtii tapahtua monenlaisia asioita.

Electrofit Kalevan Kierros jatkuu Jyväskylä Ski Maratonilla maaliskuun alussa.

ELECTROFIT KALEVAN KIERROS HAASTEKISA 2019
Luistelu Tulos Pisteet
1 Marko Korhonen SkiJyväskylä 0:56:03 839,02
2 Juha Hirsimäki X-tri Lahti 1:00:06 754,18
3 Sebastian Kindsted Electrofit 1:06:33 630,21
4 Jani Markkanen Downtown 65 1:11:54 536,19
5 Mari Järvinen Team Rahola 1:22:10 373,88
6 Tiina Krusberg IBD Cycling 1:34:22 205,54
  Tilanne 1. lajin jälkeen
1. SkiJyväskylä 839,02
2. X-tri Lahti 754,18
3. Electrofit 630,21
4. Downtown 65 536,19
5. Team Rahola 373,88
6. IBD Cycling 205,54