Vuoden 2022 vuosikokousaloitteet

 

Kalevan Kierroksen vuosikokouksessa käsitellään sääntömuutosesitykset ja muut asiat, jotka on esitetty hallitukselle viimeistään vuosikokousta edeltävän syyskuun ensimmäisenä päivänä. Näitä esityksiä on tullut Juhani Joutsenniemeltä kolme kappaletta.

Aloite 1

Suomen Melonta ja Soutuliiton järjestämissä pienveneiden SM-kilpailuissa  parisoudun osallistujamäärät ovat lisääntyneet voimakkaasti vuosi vuodelta.  Tämän vuoden Virtain SM-kisoissa parisoutajien ja vuorosoutajien välinen suhde oli 74,7 % / 25,3 %. Siksi ehdotan, että Kalevan Kierroksessa hyväksyttäisiin parisoudun antamaan suorituspisteen lisäksi myös  taulukkopisteitä. Kun vuorosoutajat lähtevät 12 minuuttia yksinsoutajien perään, paarisoudussa vastaava ero on n. 15 minuuttia (laskennallisesti 14 min 05 sek) Parisoudun lisääntyneeseen suosioon saattaa eräänä syynä vaikuttaa se, että soutaminen koetaan mielekkäämpänä kuin melominen. Ongelmalliseen venepulaan helpotusta antaa vuokrattavien parisoutuveneiden runsas määrä. Vuorosoutuvene voidaan myös muuttaa parisoutuveneeksi pienehköllä työmäärällä ja kustannuksin.

Virtain SM-kisassa 10 km:n matkalla viiden parhaan parisoutajan keskim. aika oli 46,36, ja se oli 15% parempi kuin 5 parhaan vuorosoutajan vastaava aika 54,44

 

Kalevan Kierroksen hallituksen kanta aloitteeseen:

Parisoudun hyväksyminen KK lajipisteiden laskennassa

Hallitus on sitä mieltä, että parisoudun osallistujamäärät eivät ole lisääntyneet, vaan pikemminkin vähentyneet vuosi vuodelta jokaisessa soututapahtumassa. Jos otetaan vertailukohdaksi vaikkapa 1 km SM-sprinttimatkan osallistujamäärät, niin vuonna 2020 Tampereella oli 75 parisoutuvenettä. Vuotta myöhemmin veneitä oli Imatralla 71 ja tänä vuonna Virroilla parisoutuveneitä oli 69. Pirkan soudussa vastaavat luvut ovat: 2020 39, 2021 41 ja 2022 34. Myös Sulkavalla suuntaus on sama. Ja Sulkavalla tänä vuonna parisoutuveneitä oli 57, kun taas vuorosoutuveneitä oli 50.

Vuorosoutu on selkeästi parempi vaihtoehto yksinsoudulle, koska siinä ei tarvitse istua koko kisaa soutupenkissä. Pitkä istuminen on monelle soutajalle tuskainen kokemus. Vuorosoudussa pääsee välillä melomaan ja silloin takapuoli saa sopivasti toisenlaista ärsykettä ja pidemmänkään soudun jälkeen istuminen ei tuota vaivaa.

Jo tällä hetkellä Kalevan Kierroksen pistelasku on monimutkainen kokonaisuus. Jos siihen lisättäisiin parisoutajille uusi laskusysteemi, niin tilanne pahenisi entisestään. Aikasakon laskennassa olisi hyvä käyttää suurin piirtein saman matkan aikaisempia tietoja. Pirkan Soudussa 25 km matkalla tänä vuonna parisoutajat ovat olleet noin 14 min nopeampia kuin vuorosoutajat.  Toisaalta parisoudun kolmanneksi nopein vene voitti yksinsoutajien kärkeä vain kaksi minuuttia. Kalevan Kierrokselle parisoutajille sakkoajan laskeminen yhden kisan perusteella on mahdotonta. 

Myös sekaparien naisjäsenelle laskettavan aikasakon määrän laskenta olisi ongelmallinen. Pitäisikö se olla sama kuin vuorosoudussa vai jokin prosentuaalinen lukema jostain muusta luvusta?

Venepulaa ei ole ollut viimeisinä vuosina Kalevan Kierroksen soudussa. Kaikki venepörssiin ilmoituksen venetarpeestaan jättäneet ovat saaneet veneen vuokrattua.

Aloittelevien soutajien suunnistaminen peilin kanssa järvellä on hyvin hankalaa, mikäli sitä ei ole harjoitellut. Vuorosoudussa sen sijaan meloja pystyy kohtuu hyvin hoitamaan myös suunnistuksen. Tästä syystä ensimmäistä kertaa Kalevan Kierrokselle tulevien parien kannattaa valita vuorosoutu parisoudun sijasta.

Vuosikokouksessa pari vuotta sitten päätettiin lisätä vuorosoutajien aikasakkoa yksinsoutajiin nähden. Tämä tapahtui siitä syystä, että suurin osa kokouksessa mukana olleista kiertäjistä halusi sakon isommaksi. Ajatus sakon lisäämisessä oli se, että yksinsoutu on se laji, jossa suurin osa kärkipään kiertäjistä on mukana. Tämän vuoksi ei kannata lisätä niiden lajien määrää, joilla kärkipään kiertäjät suorittavat eri osalajit. Kun katsoo suurien soututapahtumien parisoutuihin osallistuneita, niin he ovat yleisimmin kovakuntoisia paljon soutua harrastaneita. Kun taas vuorosoudussa näkee useammin vähemmän soutuveneessä olleita. Kahden uuden soutajan on helpompi omaksua vuorosoutu kuin parisoutu. Parisoudulla Kalevan Kierroksen suorittavat olisivat todennäköisesti vähintään oman ikäsarjansa kärkipään kiertäjiä. Tämä heikentäisi entisestään tulosten vertailtavuutta.

Näistä syistä johtuen Kalevan Kierroksen hallitus ei kannata aloitetta.

 

 

Aloite 2

Monet kalevankiertäjät eivät voi suorittaa soutua (tai melontaa) soudun kilpailupäivänä. Syinä voi olla veneiden vaikea saatavuus, kuljetuspulmat, sairastumiset tai muut päällekkäiset tapahtumat. Heille ratkaisun voisi tarjota ergosoutaminen. Ehdotan, että sen voisi suorittaa Concept2-soutulitteella vapaasti valittavana ajankohtana soudun ja viimeisen lajin välisenä aikana. Tässä tarvitaan kahden todistajan läsnäoloa ja vakuutusta sekä videokuvausta. Ehdotan lisäksi, että soudettava matka on maraton ja että 1000 taulukkopistettä antava aika on Suomen ennätys (2.26.00,5). Taulukkopisteiden laskennassa käytetään yksikkösoudun kerrointa. Osallistumismaksu suoraan KK:n tilille. Ergosoutua kutsutaan myös sisäsouduksi, mutta parhaat tulokset tehdään happirikkaassa ulkoilmassa. Näin se soveltuu Kierroksen ”ulkoilmalajien klassikko”-teemaan. Vaikka tätä ergo-mahdollisuutta käyttänee vain noin 10 – 20 kiertäjää, sitä kannattaa kokeilla muutamana vuotena. Havaittavat pulmat ja ongelmat voidaan korjata tai jättää kokeilu silleen.

 

 

Kalevan Kierroksen hallituksen kanta aloitteeseen:

Soudun suorittaminen concept-soutulaitteella

Kalevan Kierroksen soudussa ei ole ollut venepulaa. Veneitä on ollut tarjolla kisapaikalle kuljetuksella edellisinä vuosina. Soutupäivä on kaikkien tiedossa jo hyvissä ajoin. Tämän vuoksi kiertäjät pystyvät suunnittelemaan oman kisakalenterinsa hyvissä ajoin. Muiden kisatapahtumien päällekkäisyyksien kohdalla joutuu jokainen pähkäilemään, mihin kisaan osallistuu. Sairaana ollessa ei saa kilpailla Kalevan Kierroksella; eikä sisäsoutu toisi siihen mitään muutosta. Sairastapauksien johdosta valitettavasti joka vuosi joku kiertäjä joutuu jättämään jonkun osalajin väliin. Olisi erittäin epätasa-arvoista, jos sisäsoudun saisi soutaa valitsemanaan aikana ja varsinaiseen soututapahtumaan osallistuja joutuisi jättämään väliin esimerkiksi sairastumisen vuoksi.

Kalevan Kierroksen soutu on puuvenesoutua. Sisäsoudussa on monia erilaisia laitteita. Niiden vertaaminen puuvenesoutuun on erittäin hankalaa. Olosuhteet eivät juurikaan vaihtele sisäsoutulaitteilla soudettaessa. Jotta kaikki osallistujat voitaisiin pisteyttää tasa-arvoisesti, niin luonnossa tapahtuvalle soudulle pitäisi laskea olosuhteista tulevat korjauskertoimet, jotta vesillä soudettu aika olisi vertailukelpoinen sisäsoudun aikaan. Tällaisten kertoimien käyttö monimutkaistaisi tuloslaskentaa entisestään. Jos pistelaskenta olisi sisäsoudussa riippuvainen sen hetkisestä Suomen ennätyksestä, niin palaisimme jälleen kahden 1000 pisteen suorituksen mahdollisuuteen soudussa. 

Concept-laitteella soudettaessa tulos ei ota huomioon lainkaan soutajan painoa. Mitä kevyempi soutaja on, sitä heikomman tuloksen hän saa verrattuna raskaampiin soutajiin. Kun soutu tapahtuu vesillä, niin soutajan jokainen lisäkilo tuo aavistuksen lisävastusta veneen kulkuun. Tällaista vastuksen lisääntymistä ei sisäsoutulaitteella ole. 

Yksi oleellinen tekijä Kalevan Kierroksessa on yhteisöllisyys. Vuodesta toiseen kiertäjät kokoontuvat eri puolelle Suomea mittelemään kuudessa lajissa. Samalla tavataan toisia kiertäjiä. Tämä elementti puutuu sisäsoudusta, mikäli se tehdään kunkin kiertäjän omalla paikkakunnalla. 

Kalevan Kierroksen hallitus on sitä mieltä, että sisäsoutu on eri laji kuin puuvenesoutu. Sisäsoutu soveltuu hyvin myös puuvenesoudun harjoitteluun, mutta samoilla kriteereillä eri soutumuotoja ei voi vertailla.

Kalevan Kierroksen hallitus ei kannata aloitetta yllä mainituista syistä johtuen.

 

Aloite 3

 

Nuorten sarjat

 Aloitteen sytykkeenä on 14 vuotiaana kierroksen suorittanut Otto Viholainen. Keskeinen piirre hänen viime vuoden suorituksessaan oli neljä lajia. Siksi ehdotan, että Kalevan Kierrokseen lisätään alle 18 vuotiaiden sarja, jossa huomioidaan neljä (parasta) lajia. Vastaavasti alle 22 vuotiaiden sarjassa maksimipisteet voi saada viidestä lajista. Näiden lisäysten ja muutosten tarkoituksena on madaltaa kynnystä tulla mukaan Kalevan Kierrokseen.

 Nuorilla kestävyysurheilijoilla osallistumista vähentää KK:n lajikirjon moninaisuus, eri lajien tekninen osaaminen ja suoritusvälineiden kustannukset. Nuoret urheilua harrastavat ja potentiaaliset kiertäjät hallitsevat muutamaa kierroksen lajeista. Heille jo kahden uuden lajin oppiminen on haastavaa, mutta kolme uutta lajia voi olla liikaa. Siksi osallistumiskynnyksen alentamiseksi olisi mielekästä vähentää suurin lajimäärä neljään / viiteen sekä miesten että naisten sarjoissa. Meille kiertäjille suuri huolenaihe on saada mukaan kierrokseen uusia ja erityisesti nuoria osallistujia.

 

 

Kalevan Kierroksen hallituksen kanta aloitteeseen:

Nuorten sarjojen lajimäärä

Kalevan Kierroksella ei ole ollut mukana kovin montaa alle 23-vuotiasta kiertäjää. Neljän lajin suorittamisella on päässyt lähes aina kolmen parhaan joukkoon. Vaikka lajimäärää vähennettäisiin, emme usko nuorten määrän kasvavan lainkaan. Syyt nuorten poissaoloon ovat jossain muualla kuin liian runsaassa lajimäärässä. 

Kalevan Kierroksen lajeista mikään ei ole niin vaikea, että sitä ei nuoret oppisi. 14-vuotiaana kestävyysominaisuudet ovat vielä vajavaiset, mutta kaikki Kalevan Kierroksen lajit ovat aivan mahdollisia jopa nuorempien päästä läpi. 20-vuotiaat saattavat olla jo monessa lajissa ihan kärkipään tasoisia urheilijoita. Tästä hyvänä esimerkkinä on Antti Järvenpään sijoittuminen 22-vuotiaiden sarjassa Kalevan Kierroksen kokonaiskilpailun toiseksi kaikki kiertäjät mukaan lukien. 

Hallitus pitää tärkeänä sitä, että säännöt ovat kaikille kiertäjille samat riippumatta missä sarjassa kilpaillaan. Monimutkaisten pistelaskusysteemien tajuaminen vähemmän kiertäneille on jo nyt hieman työtä vaativa homma. Mitä vähemmän erilaisia erikoisjärjestelyitä pistelaskussa on, sitä parempi.

Yllä olevista syistä johtuen hallitus ei kannata aloitetta.

 

Varsinaisten aloitteiden lisäksi Joutsenniemi pohtii miten jatkossa tulisi toimia eri lajien määrän ja suorittamisen vaatimusten kanssa.

Lisäys vuosikokousaloitteeseen

 Kalevan Kierroksessa useimmilla osanottajilla tavoitteena saada suoritettua kaikki kuusi lajia tai muutamilla neljä lajia, jotta vuosituloksen saa tehtyä. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa ongelmana ja kompastuskivenä saattavat olla kilpailupäivän esteet. Niitä voivat olla mm. lyhyt- tai pitkäaikaiset terveysvaivat, työmatkat, perhetilaisuudet (mm. hautajaiset, häät, syntymäpäivät) tai muut tapahtumat. Näihin pulmiin on teoreettisesti neljä ratkaisuvaihtoehtoa:

 1)    Lopputuloksiin hyväksytään viisi parasta lajia kuudesta.

 2)    Eri lajeille hyväksytään paikkausvaihtoehtoina sijaissuorituksia.

 3)    Otetaan mukaan seitsemäs lajia (lopputuloksiin kuusi parasta lajia)

 4)    Ei tehdä mitään

 Vaihtoehtoa 1 on esittänyt mm. Hannu Saarinen. Tällöin kiertäjien alussa lueteltuja ongelmia voidaan voimakkaasti vähentää. Voisi tulla imago-ongelmia.

 Itse olen esittämässä ratkaisua kohtaan 2 soutua koskien. Harkittuani asiaa olen päätynyt ehdottamaan, että muillekin lajeille voidaan tehdä sijaissuorituksia lukuun ottamatta suunnistusta. Seuraavassa eräitä mahdollisuuksia.

 Luistelu       rullaluisteluna                 kesällä, tiettynä päivänä

 Hiihto          rullasuksihiihto               kesällä, tiettynä päivänä

 Juoksu         ½ tai maraton                 syyskuussa, jonkun maratonin yhteydessä

 Soutu           ergo-soutu                       heinä- syyskuussa itse valittavana aikana         

 Pyöräily      pyörä tai kuntopyörä   syyskuussa, lyhyt lenkki + usea kierros

 Muutamia reunaehtoja. Kiertäjät voivat käyttää tällaista sijaissuorituksen optiota vain yhdessä lajissa / vuosi. Taulukkopisteiden maksimi on 500 – 800. Pelkkä suorituspisteen antaminen tuskin motivoi. Osallistumismaksu riittävän suureksi, että se kattaa pienen erillistilaisuuden kustannukset. Oletettavasti osallistujamäärä on n. 10-20 / tilaisuus. Olen ehdottanut ergo- soutua, koska se toimi hienosti MM-kisoissa ja Suomen Mestaruuskilpailuissa omatoimisina suorituksina. Se on laji, jolla pienimmällä vaivalla voidaan toteuttaa sijaissuoritusten kokeilu.

 Seitsemäntenä lajina voisi olla esim. allasuinti (aluksi), myöhemmin avovesiuinti, triathlon, hiihto- tai pyöräsuunnistus.

 ”Ei tehdä mitään” vaihtoehtoa on helppo perustella, että hallituksen jäsenillä ei ole aikaa ja että se koskee pientä vähemmistöä paikkausratkaisussa. Sen sijaan kaikkia koskee vaihtoehdot 1 ja 3.

 Asiakokonaisuus on varsin laaja-alainen ja monitahoinen. Sitä ei kannata esittää vuosikokousaloitteena. Korkeintaan lyhyenä referaattina. En ole itse kokouksessa läsnä sitä esittämässä. Toivon, että hallitus käsittelee asiaa vuoden 2023 aikana (ideointikokouksessa). Toteutusvaihtoehtoja voi olla useita. Vaatii vain luovuutta. Pääasia on, että jäsenille pienessä mutta merkityksellisessä asiassa tehdään uusia avauksia.