KK vuosikokous 2024

Aika 30.11.2024 klo 13:00

Paikka: Sporttitalolla, Valimotie 10 tai etänä, kokoukseen tulee ilmoittautua SuomiSportin kautta.

Asiat:

§1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.

§2. Todetaan kokouksen laillisuus.

§3. Esitetään hallituksen laatima vuosikertomus, tilit ja toiminnantarkastajien lausunto.

§4. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle.

§5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja päätetään jäsenmaksun ja osallistujamaksujen suuruuksista seuraavalle kaudelle.

§6. Käsitellään alustava toimintasuunnitelma sitä seuraavalle kaudelle.

§7. Käsitellään hallituksen laatima tulo- ja menoarvioehdotus alkaneelle tilikaudelle.

§8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja vuosikokouksesta lähtien alkavaksi vuoden pituiseksi toimikaudeksi.

§9. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä ja valitaan varsinaiset jäsenet alkavaksi vuoden pituiseksi toimikaudeksi.

§10. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa.

§11. Käsitellään sääntömuutosesitykset ja muut asiat, jotka on esitetty hallitukselle
viimeistään vuosikokousta edeltävän syyskuun ensimmäisenä päivänä.

§12. Kokouksen päättäminen.

Kalevan Kierroksen vuosikokouksessa käsitellään sääntömuutosesitykset ja muut asiat, jotka on esitetty hallitukselle viimeistään 20.10.2023 mennessä.

Mikäli haluat tehdä sääntömuutosehdotuksen, niin lähetä se osoitteella ari.ilola[ät]suomi24.fi

Vuoden 2022 vuosikokousaloitteet

Kalevan Kierroksen vuosikokouksessa käsitellään sääntömuutosesitykset ja muut asiat, jotka on esitetty hallitukselle viimeistään vuosikokousta edeltävän syyskuun ensimmäisenä päivänä. Näitä esityksiä on tullut Juhani Joutsenniemeltä kolme kappaletta.

Aloite 1

Suomen Melonta ja Soutuliiton järjestämissä pienveneiden SM-kilpailuissa  parisoudun osallistujamäärät ovat lisääntyneet voimakkaasti vuosi vuodelta.  Tämän vuoden Virtain SM-kisoissa parisoutajien ja vuorosoutajien välinen suhde oli 74,7 % / 25,3 %. Siksi ehdotan, että Kalevan Kierroksessa hyväksyttäisiin parisoudun antamaan suorituspisteen lisäksi myös  taulukkopisteitä. Kun vuorosoutajat lähtevät 12 minuuttia yksinsoutajien perään, paarisoudussa vastaava ero on n. 15 minuuttia (laskennallisesti 14 min 05 sek) Parisoudun lisääntyneeseen suosioon saattaa eräänä syynä vaikuttaa se, että soutaminen koetaan mielekkäämpänä kuin melominen. Ongelmalliseen venepulaan helpotusta antaa vuokrattavien parisoutuveneiden runsas määrä. Vuorosoutuvene voidaan myös muuttaa parisoutuveneeksi pienehköllä työmäärällä ja kustannuksin.

Virtain SM-kisassa 10 km:n matkalla viiden parhaan parisoutajan keskim. aika oli 46,36, ja se oli 15% parempi kuin 5 parhaan vuorosoutajan vastaava aika 54,44

Kalevan Kierroksen hallituksen kanta aloitteeseen:

Parisoudun hyväksyminen KK lajipisteiden laskennassa

Hallitus on sitä mieltä, että parisoudun osallistujamäärät eivät ole lisääntyneet, vaan pikemminkin vähentyneet vuosi vuodelta jokaisessa soututapahtumassa. Jos otetaan vertailukohdaksi vaikkapa 1 km SM-sprinttimatkan osallistujamäärät, niin vuonna 2020 Tampereella oli 75 parisoutuvenettä. Vuotta myöhemmin veneitä oli Imatralla 71 ja tänä vuonna Virroilla parisoutuveneitä oli 69. Pirkan soudussa vastaavat luvut ovat: 2020 39, 2021 41 ja 2022 34. Myös Sulkavalla suuntaus on sama. Ja Sulkavalla tänä vuonna parisoutuveneitä oli 57, kun taas vuorosoutuveneitä oli 50.

Vuorosoutu on selkeästi parempi vaihtoehto yksinsoudulle, koska siinä ei tarvitse istua koko kisaa soutupenkissä. Pitkä istuminen on monelle soutajalle tuskainen kokemus. Vuorosoudussa pääsee välillä melomaan ja silloin takapuoli saa sopivasti toisenlaista ärsykettä ja pidemmänkään soudun jälkeen istuminen ei tuota vaivaa.

Jo tällä hetkellä Kalevan Kierroksen pistelasku on monimutkainen kokonaisuus. Jos siihen lisättäisiin parisoutajille uusi laskusysteemi, niin tilanne pahenisi entisestään. Aikasakon laskennassa olisi hyvä käyttää suurin piirtein saman matkan aikaisempia tietoja. Pirkan Soudussa 25 km matkalla tänä vuonna parisoutajat ovat olleet noin 14 min nopeampia kuin vuorosoutajat.  Toisaalta parisoudun kolmanneksi nopein vene voitti yksinsoutajien kärkeä vain kaksi minuuttia. Kalevan Kierrokselle parisoutajille sakkoajan laskeminen yhden kisan perusteella on mahdotonta. 

Myös sekaparien naisjäsenelle laskettavan aikasakon määrän laskenta olisi ongelmallinen. Pitäisikö se olla sama kuin vuorosoudussa vai jokin prosentuaalinen lukema jostain muusta luvusta?

Venepulaa ei ole ollut viimeisinä vuosina Kalevan Kierroksen soudussa. Kaikki venepörssiin ilmoituksen venetarpeestaan jättäneet ovat saaneet veneen vuokrattua.

Aloittelevien soutajien suunnistaminen peilin kanssa järvellä on hyvin hankalaa, mikäli sitä ei ole harjoitellut. Vuorosoudussa sen sijaan meloja pystyy kohtuu hyvin hoitamaan myös suunnistuksen. Tästä syystä ensimmäistä kertaa Kalevan Kierrokselle tulevien parien kannattaa valita vuorosoutu parisoudun sijasta.

Vuosikokouksessa pari vuotta sitten päätettiin lisätä vuorosoutajien aikasakkoa yksinsoutajiin nähden. Tämä tapahtui siitä syystä, että suurin osa kokouksessa mukana olleista kiertäjistä halusi sakon isommaksi. Ajatus sakon lisäämisessä oli se, että yksinsoutu on se laji, jossa suurin osa kärkipään kiertäjistä on mukana. Tämän vuoksi ei kannata lisätä niiden lajien määrää, joilla kärkipään kiertäjät suorittavat eri osalajit. Kun katsoo suurien soututapahtumien parisoutuihin osallistuneita, niin he ovat yleisimmin kovakuntoisia paljon soutua harrastaneita. Kun taas vuorosoudussa näkee useammin vähemmän soutuveneessä olleita. Kahden uuden soutajan on helpompi omaksua vuorosoutu kuin parisoutu. Parisoudulla Kalevan Kierroksen suorittavat olisivat todennäköisesti vähintään oman ikäsarjansa kärkipään kiertäjiä. Tämä heikentäisi entisestään tulosten vertailtavuutta.

Näistä syistä johtuen Kalevan Kierroksen hallitus ei kannata aloitetta.

Aloite 2

Monet kalevankiertäjät eivät voi suorittaa soutua (tai melontaa) soudun kilpailupäivänä. Syinä voi olla veneiden vaikea saatavuus, kuljetuspulmat, sairastumiset tai muut päällekkäiset tapahtumat. Heille ratkaisun voisi tarjota ergosoutaminen. Ehdotan, että sen voisi suorittaa Concept2-soutulitteella vapaasti valittavana ajankohtana soudun ja viimeisen lajin välisenä aikana. Tässä tarvitaan kahden todistajan läsnäoloa ja vakuutusta sekä videokuvausta. Ehdotan lisäksi, että soudettava matka on maraton ja että 1000 taulukkopistettä antava aika on Suomen ennätys (2.26.00,5). Taulukkopisteiden laskennassa käytetään yksikkösoudun kerrointa. Osallistumismaksu suoraan KK:n tilille. Ergosoutua kutsutaan myös sisäsouduksi, mutta parhaat tulokset tehdään happirikkaassa ulkoilmassa. Näin se soveltuu Kierroksen ”ulkoilmalajien klassikko”-teemaan. Vaikka tätä ergo-mahdollisuutta käyttänee vain noin 10 – 20 kiertäjää, sitä kannattaa kokeilla muutamana vuotena. Havaittavat pulmat ja ongelmat voidaan korjata tai jättää kokeilu silleen.

Kalevan Kierroksen hallituksen kanta aloitteeseen:

Soudun suorittaminen concept-soutulaitteella

Kalevan Kierroksen soudussa ei ole ollut venepulaa. Veneitä on ollut tarjolla kisapaikalle kuljetuksella edellisinä vuosina. Soutupäivä on kaikkien tiedossa jo hyvissä ajoin. Tämän vuoksi kiertäjät pystyvät suunnittelemaan oman kisakalenterinsa hyvissä ajoin. Muiden kisatapahtumien päällekkäisyyksien kohdalla joutuu jokainen pähkäilemään, mihin kisaan osallistuu. Sairaana ollessa ei saa kilpailla Kalevan Kierroksella; eikä sisäsoutu toisi siihen mitään muutosta. Sairastapauksien johdosta valitettavasti joka vuosi joku kiertäjä joutuu jättämään jonkun osalajin väliin. Olisi erittäin epätasa-arvoista, jos sisäsoudun saisi soutaa valitsemanaan aikana ja varsinaiseen soututapahtumaan osallistuja joutuisi jättämään väliin esimerkiksi sairastumisen vuoksi.

Kalevan Kierroksen soutu on puuvenesoutua. Sisäsoudussa on monia erilaisia laitteita. Niiden vertaaminen puuvenesoutuun on erittäin hankalaa. Olosuhteet eivät juurikaan vaihtele sisäsoutulaitteilla soudettaessa. Jotta kaikki osallistujat voitaisiin pisteyttää tasa-arvoisesti, niin luonnossa tapahtuvalle soudulle pitäisi laskea olosuhteista tulevat korjauskertoimet, jotta vesillä soudettu aika olisi vertailukelpoinen sisäsoudun aikaan. Tällaisten kertoimien käyttö monimutkaistaisi tuloslaskentaa entisestään. Jos pistelaskenta olisi sisäsoudussa riippuvainen sen hetkisestä Suomen ennätyksestä, niin palaisimme jälleen kahden 1000 pisteen suorituksen mahdollisuuteen soudussa. 

Concept-laitteella soudettaessa tulos ei ota huomioon lainkaan soutajan painoa. Mitä kevyempi soutaja on, sitä heikomman tuloksen hän saa verrattuna raskaampiin soutajiin. Kun soutu tapahtuu vesillä, niin soutajan jokainen lisäkilo tuo aavistuksen lisävastusta veneen kulkuun. Tällaista vastuksen lisääntymistä ei sisäsoutulaitteella ole. 

Yksi oleellinen tekijä Kalevan Kierroksessa on yhteisöllisyys. Vuodesta toiseen kiertäjät kokoontuvat eri puolelle Suomea mittelemään kuudessa lajissa. Samalla tavataan toisia kiertäjiä. Tämä elementti puutuu sisäsoudusta, mikäli se tehdään kunkin kiertäjän omalla paikkakunnalla. 

Kalevan Kierroksen hallitus on sitä mieltä, että sisäsoutu on eri laji kuin puuvenesoutu. Sisäsoutu soveltuu hyvin myös puuvenesoudun harjoitteluun, mutta samoilla kriteereillä eri soutumuotoja ei voi vertailla.

Kalevan Kierroksen hallitus ei kannata aloitetta yllä mainituista syistä johtuen.

Aloite 3

Nuorten sarjat

 Aloitteen sytykkeenä on 14 vuotiaana kierroksen suorittanut Otto Viholainen. Keskeinen piirre hänen viime vuoden suorituksessaan oli neljä lajia. Siksi ehdotan, että Kalevan Kierrokseen lisätään alle 18 vuotiaiden sarja, jossa huomioidaan neljä (parasta) lajia. Vastaavasti alle 22 vuotiaiden sarjassa maksimipisteet voi saada viidestä lajista. Näiden lisäysten ja muutosten tarkoituksena on madaltaa kynnystä tulla mukaan Kalevan Kierrokseen.

 Nuorilla kestävyysurheilijoilla osallistumista vähentää KK:n lajikirjon moninaisuus, eri lajien tekninen osaaminen ja suoritusvälineiden kustannukset. Nuoret urheilua harrastavat ja potentiaaliset kiertäjät hallitsevat muutamaa kierroksen lajeista. Heille jo kahden uuden lajin oppiminen on haastavaa, mutta kolme uutta lajia voi olla liikaa. Siksi osallistumiskynnyksen alentamiseksi olisi mielekästä vähentää suurin lajimäärä neljään / viiteen sekä miesten että naisten sarjoissa. Meille kiertäjille suuri huolenaihe on saada mukaan kierrokseen uusia ja erityisesti nuoria osallistujia.

Kalevan Kierroksen hallituksen kanta aloitteeseen:

Nuorten sarjojen lajimäärä

Kalevan Kierroksella ei ole ollut mukana kovin montaa alle 23-vuotiasta kiertäjää. Neljän lajin suorittamisella on päässyt lähes aina kolmen parhaan joukkoon. Vaikka lajimäärää vähennettäisiin, emme usko nuorten määrän kasvavan lainkaan. Syyt nuorten poissaoloon ovat jossain muualla kuin liian runsaassa lajimäärässä. 

Kalevan Kierroksen lajeista mikään ei ole niin vaikea, että sitä ei nuoret oppisi. 14-vuotiaana kestävyysominaisuudet ovat vielä vajavaiset, mutta kaikki Kalevan Kierroksen lajit ovat aivan mahdollisia jopa nuorempien päästä läpi. 20-vuotiaat saattavat olla jo monessa lajissa ihan kärkipään tasoisia urheilijoita. Tästä hyvänä esimerkkinä on Antti Järvenpään sijoittuminen 22-vuotiaiden sarjassa Kalevan Kierroksen kokonaiskilpailun toiseksi kaikki kiertäjät mukaan lukien. 

Hallitus pitää tärkeänä sitä, että säännöt ovat kaikille kiertäjille samat riippumatta missä sarjassa kilpaillaan. Monimutkaisten pistelaskusysteemien tajuaminen vähemmän kiertäneille on jo nyt hieman työtä vaativa homma. Mitä vähemmän erilaisia erikoisjärjestelyitä pistelaskussa on, sitä parempi.

Yllä olevista syistä johtuen hallitus ei kannata aloitetta.

Varsinaisten aloitteiden lisäksi Joutsenniemi pohtii miten jatkossa tulisi toimia eri lajien määrän ja suorittamisen vaatimusten kanssa.

Lisäys vuosikokousaloitteeseen

 Kalevan Kierroksessa useimmilla osanottajilla tavoitteena saada suoritettua kaikki kuusi lajia tai muutamilla neljä lajia, jotta vuosituloksen saa tehtyä. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa ongelmana ja kompastuskivenä saattavat olla kilpailupäivän esteet. Niitä voivat olla mm. lyhyt- tai pitkäaikaiset terveysvaivat, työmatkat, perhetilaisuudet (mm. hautajaiset, häät, syntymäpäivät) tai muut tapahtumat. Näihin pulmiin on teoreettisesti neljä ratkaisuvaihtoehtoa:

 1)    Lopputuloksiin hyväksytään viisi parasta lajia kuudesta.

 2)    Eri lajeille hyväksytään paikkausvaihtoehtoina sijaissuorituksia.

 3)    Otetaan mukaan seitsemäs lajia (lopputuloksiin kuusi parasta lajia)

 4)    Ei tehdä mitään

 Vaihtoehtoa 1 on esittänyt mm. Hannu Saarinen. Tällöin kiertäjien alussa lueteltuja ongelmia voidaan voimakkaasti vähentää. Voisi tulla imago-ongelmia.

 Itse olen esittämässä ratkaisua kohtaan 2 soutua koskien. Harkittuani asiaa olen päätynyt ehdottamaan, että muillekin lajeille voidaan tehdä sijaissuorituksia lukuun ottamatta suunnistusta. Seuraavassa eräitä mahdollisuuksia.

 Luistelu       rullaluisteluna                 kesällä, tiettynä päivänä

 Hiihto          rullasuksihiihto               kesällä, tiettynä päivänä

 Juoksu         ½ tai maraton                 syyskuussa, jonkun maratonin yhteydessä

 Soutu           ergo-soutu                       heinä- syyskuussa itse valittavana aikana         

 Pyöräily      pyörä tai kuntopyörä   syyskuussa, lyhyt lenkki + usea kierros

 Muutamia reunaehtoja. Kiertäjät voivat käyttää tällaista sijaissuorituksen optiota vain yhdessä lajissa / vuosi. Taulukkopisteiden maksimi on 500 – 800. Pelkkä suorituspisteen antaminen tuskin motivoi. Osallistumismaksu riittävän suureksi, että se kattaa pienen erillistilaisuuden kustannukset. Oletettavasti osallistujamäärä on n. 10-20 / tilaisuus. Olen ehdottanut ergo- soutua, koska se toimi hienosti MM-kisoissa ja Suomen Mestaruuskilpailuissa omatoimisina suorituksina. Se on laji, jolla pienimmällä vaivalla voidaan toteuttaa sijaissuoritusten kokeilu.

 Seitsemäntenä lajina voisi olla esim. allasuinti (aluksi), myöhemmin avovesiuinti, triathlon, hiihto- tai pyöräsuunnistus.

 ”Ei tehdä mitään” vaihtoehtoa on helppo perustella, että hallituksen jäsenillä ei ole aikaa ja että se koskee pientä vähemmistöä paikkausratkaisussa. Sen sijaan kaikkia koskee vaihtoehdot 1 ja 3.

 Asiakokonaisuus on varsin laaja-alainen ja monitahoinen. Sitä ei kannata esittää vuosikokousaloitteena. Korkeintaan lyhyenä referaattina. En ole itse kokouksessa läsnä sitä esittämässä. Toivon, että hallitus käsittelee asiaa vuoden 2023 aikana (ideointikokouksessa). Toteutusvaihtoehtoja voi olla useita. Vaatii vain luovuutta. Pääasia on, että jäsenille pienessä mutta merkityksellisessä asiassa tehdään uusia avauksia.

Sääntömuutosaloitteita vuosikokouksen päätettäväksi.

Tämän vuoden vuosikokoukseen on tullut jäsenistöltä kaksi aloitetta. Tämän lisäksi hallitus esittää neljää aloitetta sääntöjen muuttamiseksi.

1 Rami Heikkilän aloite hiihtotavan kertoimen muutoksesta.

Mielestäni nyt olisi aika koeponnistaa onko ylipäätään kannatusta hiihdon kertoimen vaihtamiseen vuosittain. Mikäli kertoimen vakiointi saa kannatusta, niin 2021 vuonna kerroin olisi 1.12, eli nykyisten puolessa välissä. Vuoden 2021 kokoukseen valmisteltaisiin vaihtoehtoja joista voitaisiin tiedottaa hyvissä ajoin.

Perusteluita
1. Monella on suosikkityyli ja kertoimen vaihtaminen tuo paineet ostaa ylimääräistä kalustoa.
2. Kertoimen vaihtaminen heikentää perättäisten vuosien pisteiden vertailukelpoisuutta ja oman kehityksen seurantaa.
3. Olisi mahdollista tehdä laskukaava joka pitää tasatuuppaajat pois ladulta (kts vaihtoehto 2 alla)
4. Turvallisuus paranisi, koska jokainen menisi itselle tutulla tyylillä.

Vaihtoehtoja
1. Kertoimeksi asetetaan 1.12
2. Tehdään kaava jossa kerroin on kärjen osalta 1.06 ja viimeisten osalta 1.18. Muille kerroin olisi siltä väliltä. Tarkka kerroin siis selviäisi vasta kisasijoituksen jälkeen. Mediaani kiertäjälle kerroin olisi 1:12.

Jälkimmäinen vaihtoehto kannustaisi nopeampia menijöitä luistelun pariin ja hitaampia perinteiselle tavalle. Tasatuuppajat pysyisivät poissa ja heidän puhtaan suorituksen valvonta ja oikeudenmukainen sanktiointi ei aiheuttaisi ongelmia.

Lähtöruuhkat vähenisivät, koska voisi kuvitella että jakauduttaisiin tasaisemmin perinteisen ja luistelun lähtöihin.

Nykyisen laskutavan isoin ongelma on perinteisen vuonna, koska koville hiihtäjille tulee liian hyvä tulos tasatyöntötaktiikalla latuprofiilin ollessa liian helppo, kuten ensi vuonna tulee olemaan.

Vaihtoehtoja ja perusteluita eri laskutavoille löytyy paljon ja en nyt lähde tämän syvemmälle.

Tämän vuoden kokouksessa voitaisiin ihan ensimmäisenä kysyä halutaanko että kerrointa vaihdellaan vuosittain

A) Jos joo, niin seuraavaksi hallituksen ehdotus tekstiksi vs nykyinen teksti.

B) Jos ei, niin sitten äänestetään että sopiiko 2021 vuodeksi kerroin 1:12. Tämän jälkeen voisi pitää keskustelun mitä mieltä asiasta ollaan ja palata asiaan 2021 kokouksessa.

Hallituksen vastaus

Hallitus ei kannata ehdotusta. Hallitus esittää, että kerrointa vaihdellaan tulevinakin vuosina vuorovuosin nykyisin säännöissä olevilla kertoimilla.

Kalevan Kierroksella on haluttu säilyttää molempien hiihtotyylien mukanaolo. Mikäli kerrointa ei olisi lainkaan, ei perinteisen tyylin hiihtäjällä olisi mitään mahdollisuutta saada kunnollisia pisteitä. Tämä merkitsisi sitä, että lähes kaikki kiertäjät valitsisivat hiihtotyyliksi vapaan tyylin. Toisaalta on haluttu pitää hiihdossa vain yksi 1000 pisteen laji eli ei ole lähdetty jakamaan perinteisen tyylin hiihtäjille omaa 1000 pistettä. Jotta kaikki kärkisijoista kamppailevat kilpailijat olisivat samalla tyylillä liikkeellä, niin vaihtuvalla kertoimella on luotu tilanne, jossa mahdollisimman paljon pisteitä haluavat hiihtävät kaikki samalla tyylillä. Tämä ei kuitenkaan estä ketään hiihtämästä heikommin pisteitä tuottavalla tyylillä. Kun kerroin on kaikkien tiedossa hyvissä ajoin, valmistautuminen paremmin tuottavan tyylin kilpailuun onnistuu jo kuukausia aikaisemmin.

Mikäli kerroin olisi vakio 1,12, niin tyyli millä pisteitä saa enemmän voi selvitä vasta kisapäivänä. Tällöin koko kauden toista lajia harjoitellut kiertäjä on tavallaan harjoitellut turhaan väärää hiihtotyyliä, mikäli olosuhteet ovat toiselle lajille otolliset. Myös kärjen tilanne ei olisi vertailukelpoinen, jos muuttuneiden olosuhteiden vuoksi toisella tyylillä hiihtäneet kärsisivät tilanteesta. Tämä aiheuttaisi myös ilmoittautumisien panttaamista ihan viime tippaan, joka hankaloittaa kisojen järjestämistä. Vakiokerroin antaa myös jälki-ilmoittautuneille etulyöntiaseman keliolosuhteiden viime hetken kelimuutosten tietämisen vuoksi.

Kalevan Kierroksella on jo nyt jonkin verran monimutkainen pistelaskujärjestelmä. Muuttuva kerroin hiihtoajan mukaan tekisi pistelaskusta erittäin hankalan ymmärtää. On erittäin tärkeä pitää pistelasku niin yksinkertaisena kuin mahdollista. Kuitenkin niin, että mahdollisuus kahden lajin hiihtämiseen säilyy ja kärjen hiihtotyylit ovat samat. Vuorovuosin vaihtuva kerroin on toiminut hyvin. Joka vuosi kärki on valinnut paremmin pisteitä tuottavan tyylin, mutta myös toiselle tyylille on riittänyt hiihtäjiä.

Hannu Saarisen ja Erkki Helmisen vuosikokousaloitteet.

1. Nykysääntöjen mukaan Kalevan Kierroksen soudussa naisille annetaan 20 minuutin ”sakko” jos soutaa miesparin kanssa. Tämä sääntö tulee poistaa.

PERUSTELUT: Periaatteessa kyse on tasa-arvosta. Toisaalta, jos mies—naisparissa nainen saa ”etua” miesparista, eikö mies silloin saa mahdollisesti haittaa naisparista, joten hänelle tulisi antaa naisen menettämä aikasakko ajanvähennyksenä?

Soudun sääntöjen mukaan voidaan miesten- ja naisten sarjoissa käyttää myös parina ulkopuolista soutukaveria, vaikka maan parasta soutajaa, eikä tästä seuraa mitään sanktiota.

• 2 Annetaan valtuudet Kalevan Kierroksen hallitukselle lieventää yksittäisen suorituksen vaatimuksia. jotta kilpailija saa hyväksytyn suorituksen ja yhden taulukkopisteen, suoritettuaan kisan jollakin hallituksen hyväksymällä tavalla.

PERUSTELUT: Tämä on tarpeen, kaikille yli ikäisille (70+) /hitaille, tai yksilöllisesti jonkin perustellun syyn takia. Tarkoituksena aloitteessa on se, ettei osallistuja joudu terveytensä kannalta ottamaan itselle tarpeettoman suurta riskiä.

– korona aikana lievennyksiä on jo ollut onnistuneesi käytössä.

– iän myötä korostuu mukanaolon tarve ja matkustaminen ei niinkään itse suoritus

Hannu Saarinen ja Erkki Helminen

Hallituksen vastaus

1 Hallitus esittää soudun sääntöihin muutoksia, joissa vuorosoudun sekaparin naissoutajalle annettavaa aikasakkoa pienennetään. Aikasakon poistamista ei hallitus kannata. Aikaisempien vuosien tulosten perusteella aikasakon poistaminen tekisi sellaisen tilanteen, että saadakseen mahdollisimman paljon pisteitä soudusta naisten sarjassa pitäisi soutaa vuorosoudussa hyvän miesparin kanssa. Hallitus ei hyväksy sellaista tilannetta, jossa naisten sarjan voitto voisi ratketa siihen, että vuorosoudussa miesparin kanssa soutanut ratkaisisi voiton soudusta saamillaan pisteillä. Ensisijaisesti naisten sarjassa pisteitä soudusta tulisi saada parhaiten yksisoudusta, sen jälkeen naisparin kanssa soutaen.

2 Hallituksella on jo nyt valtuudet suorituspisteen antamiseen erityistilanteessa. Näin toimittiin tänä vuonna soudun osalta. Suunnistuksen lajisääntöihin hallitus esittää helpotusta suorituspisteen saamiseksi.

Kalevan Kierroksen yksi hieno piirre on muiden kiertäjien tapaamiset osalajien yhteydessä. Tämän vuoksi kisasuoritukset tulee hallituksen mielestä suorittaa aina samassa paikassa. Tasapuolisuuden nimissä samat olosuhteet ja reitit takaavat sen, että kilpailu eri ikäsarjoissa on oikeudenmukaista. Erityisjärjestelyt osalajien kohdalla erityisryhmien osalta voivat tulla jatkossa kyseeseen ensisijaisesti siten, että kaikki kiertäjät menevät samana päivänä saman reitin.

Hallituksen sääntömuutosehdotus hiihdon sääntöihin.

Kalevan Kierroksen osakilpailusäännöissä lukee, että perinteisen hiihtotavan vertailuaika on saavutettu suoritusaika. Vapaan hiihtotavan vertailuaika saadaan kertomalla suoritusaika parittomina ”vapaan hiihtotavan vuosina” kertoimella 1,06 ja parillisina ”perinteisen tyylin vuosina” kertoimella 1,18. Molempien tyylien vertailuajat yhdistetään ja paras saa 1000 pistettä, johon muita aikoja verrataan.

Kalevan Kierroksen hallitus esittää, että sääntökohta muutetaan seuraavaan muotoon:

Perinteisen hiihtotavan vertailuaika on saavutettu suoritusaika. Vapaan hiihtotavan vertailuaika saadaan kertomalla suoritusaika vuorovuosin niin, että ”vapaan hiihtotavan vuosina” kerroin on 1,06 ja ”perinteisen tyylin vuosina” kerroin on 1,18. Molempien tyylien vertailuajat yhdistetään ja paras saa 1000 pistettä, johon muita aikoja verrataan.

Sääntömuutosehdotuksella halutaan varmistaa alkuperäisen säännön ajatus siitä, että joka toinen vuosi pisteitä saa parhaiten eri tyyleillä. Mikäli hiihtoa ei pystytä järjestämään joko lumenpuutteen tai jonkin muun syyn vuoksi, säilyy suosittavan hiihtotavan järjestys. Tämä merkitsee sitä, että vuonna 2021 olisi perinteisen vuosi eli vapaan hiihtoaika kerrottaisiin kertoimella 1,18.

Hallituksen sääntömuutosehdotukset soutuun.

Soudun matkan pituuden, vuorosoudun sekä vuorosoudun naissoutajalle miesparista annettavan aikasakon määrä.

Nykyisissä säännöissä soudun kohdalla matkasta mainitaan, että kilpailumatkan on oltava vähintään 30 km.

Kalevan Kierroksen hallitus esittää, että vähimmäismatkan pituutta lyhennetään. Hallitus esittää, että matkan pituuteen viittaava teksti muutetaan muotoon:

Kilpailumatkan pitää olla yli 20 km. Kilpailupaikkoja valittaessa ovat etusijalla yli 25 km pituiset reitit.

Lisäksi säännöissä oleva vuorosoutajien lisäaika yksinsoutajiin nähden muutettaisiin muotoon:

Vuorosoutajien aikaan lisätään kaksi minuuttia soutumatkan viittä kilometriä kohden. Lisäaika on 20-25 km matkalla kahdeksan minuuttia, 25-30 km matkalla 10 minuuttia ja 30-35 km matkalla 12 min.

Vuorosoudun sekasarjan naisparille annettava sakko on tällä hetkellä 20 min. Tämä kohta muutettaisiin muotoon:

Vuorosoudun sekasarjan naissoutajan aikaan lisätään puoli minuuttia jokaista soutumatkan kilometriä kohden.

Kilpailumatkan pituutta halutaan pienentää seuraavien syistä:

Soudun 30 km matka merkitsee sitä, että voittajan aika on hieman vajaa kolme tuntia. Tämä on huomattavasti enemmän kuin muissa Kierroksen lajeissa. Käytännössä soudun suoritus kestää lähes tunnin kauemmin kuin seuraavaksi pisimmän lajin eli hiihdon suoritus. Luisteluun nähden soutu on kestoltaan kolme kertaa pidempi. Hieman minimimatkaa lyhentämällä soudun suoritusaika olisi mahdollisesti lähempänä muita lajeja. 20 km soutuun kuluu aikaa kärjen osalta noin 1.45-1.50, jolloin kilpailusuorituksen kesto olisi suurin piirtein pyöräilyn ja suunnistuksen luokkaa. 25 km matkalla voittoaika olisi noin 2.20. Tällöin soutu olisi edelleen Kalevan Kierroksen pitkäkestoisin laji, jos perusteena on voittoaika.

Kalevan Kierroksella on soudussa kaksi lähtöä, jotta veneitä olisi tarpeeksi kaikkien kiertäjien käyttöön. Koska hitaimmilla soutajilla menee 30 km matkaan yli neljä tuntia, niin jälkimmäinen lähtö ei voi tapahtua kovin pian ensimmäisen lähdön jälkeen. Molemmissa lähdöissä mukana olevat veneet saadaan käyttöön niin, että lähtöjen väli on vähintään neljä tuntia. Neljän tunnin väli on ollut viime vuosina hieman liian lyhyt, sillä useampi vene on joutunut lähtemään reitille yhteislähdöstä myöhästyneenä. Tämä aiheuttaa tuloslaskentaan hankaluutta, kun jokaiselle myöhästyneelle veneelle pitää laskea oma lähtöaika. Myös kilpailullisesti olisi mukavampi, että kaikki iltapäivän lähdön veneet pääsisivät yhtä aikaa liikkeelle. Mikäli iltapäivän lähdön lähtöaikaa myöhennettäisiin, niin kisapäivän pituus pitenisi entisestään ja odotusaika omaa venettään odottavilla lisääntyisi. Jos kilpailumatka olisi hieman lyhyempi, niin lähtöjen väliä voitaisiin hieman tiivistää. Tällöin kisapäivän pituus saataisiin kohtalaiseksi.

Viime vuosina uusia kisajärjestäjiä haettaessa on ollut hyvin vaikea saada tarjouksia soudun järjestämiseksi.  Mikäli soutumatka voisi olla hieman lyhyempi, niin mahdollisia soudun järjestäjiä saattaisi olla enemmän. Monessa paikassa lyhyemmän kisareitin aikaan saaminen on helpompaa kuin 30 km matkan. Ja lyhyempi reitti lyhentäsi kisapäivän pituutta, jolloin talkoolaisia saattaisi olla helpompi saada mukaan järjestelyihin.

Kovalla tuulella ja kovassa aallokossa hitaimmilla soutajilla kuluu aikaa järvellä todella kauan. Mikäli soudun aikaan on kovin tuulinen keli, niin lyhennetyllä reitillä hitaimmatkin pääsisivät maaliin alle viiden tunnin.

Vuorosoutajien lisäaika laskettaisiin vain alkavaa viittä kilometriä kohden, jotta tuloslaskenta olisi tarpeeksi yksinkertainen. Lisäaika olisi saman kestoinen kuin nykyisin käytössä olevakin aika.

Sekavuorosoudussa naisparille on annettu 20 min lisäaikaa. Mikäli soutumatkan minimi pituutta lyhennettäisiin, niin lisäaika pitäisi laskea kilometriä kohden. 20 min lisäaika merkitsee 40 sekuntia/km. Aikasakon määrää voitaisiin hieman pienentää. 30 sekuntia/km olisi sellainen aika, joka merkitsisi vielä kovan naisparin saavan pisteitä sekaparia enemmän. Nykyisellä 30 km matkalla 30 s/km merkitsisi 15 min aikasakkoa sekaparin naissoutajalle.

Hallituksen muutosehdotus suunnistuksen sääntöihin.

Kalevan Kierros ry:n hallitus ehdottaa, että sellaiselle suunnistajalle annettaisiin hyväksytty suoritusmerkintä, jolla suunnistuskilpailussa loppuu suoritusaika ja hän on siihen asti suorittanut radan hyväksytysti (rastit löydetty oikeassa järjestyksessä). Lisäksi vaadittaisiin minimirastimäärä radan luonteesta riippuen, joka olisi vuonna 2020 ollut yksi kartta kolmesta (15-17 rastia).  Hyväksytyn suorituksen saa vasta määritellyn maksimiajan päättyessä, muut suunnistussuorituksen lopetukset katsotaan hylätyksi suoritukseksi.

Hallituksen muutosehdotus Kalevan Kierroksen ikäsarjojen palkintoihin.

Kalevan Kierroksen hallitus ehdottaa, että vuosijuhlassa jaettavat ikäsarjapokaalit korvattaisiin erikoismitalilla, johon kaiverrettaisiin nimi, sijoitus, pisteet sekä sijoitus omassa sarjassaan. Tämä mitali olisi jollain tavalla erilainen kuin Kalevan Kierroksen hyväksytysti suorittaneen muistomitali. Ajatus kuitenkin on, että ikäsarjamitali olisi normaalin vuosimitalin kaltainen, mutta ikäsarjan mitalin erottaisi myös edestäpäin jollain tapaa normaalista muistomitallista.