Teksti: Juha Lehtonen, Kuva: Poppis Suomela
Kuultuani Lapland Wilderness Challenge -tapahtumasta ensi kertaa, kiinnostuin heti. Koronan vuoksi kaikki tavoittelemani kansainväliset tapahtumat olivat peruttu, mutta tämän tapahtuman järjestyminen varmistui kesän kuluessa. Koska en saanut seuraa vakiokavereistani, laitoin Facebookin Helsinki Trail Runners Club -sivulle viestin:
”Olen Lapissa heinä-elokuun vaihteessa ja haluaisin osallistua Lapland Wilderness Challenge -juoksuvaelluskilpailuun. Kisa on viisipäiväinen ja matkaa kertyy runsaasti. En ole vielä löytänyt kaveria tapahtumaan. Oletko samassa tilanteessa tai onko joukkueesi kokoonpanoon tullut muutoksia? Saisimmeko joukkueen kasaan? Olen kokenut suunnistaja ja Lapin kävijä. Odotan tavoitteellista juoksutrekkivaellus-tekemistä erittäin kevyellä varustuksella.”
Sain heti vastauksen äkäslompololaiselta Kaisa Reiniukselta ja pian joukkueemme Marsut oli muodostettu. Kaisalla oli entuudestaan riittävästi ultrajuoksutaustaa ja suunnistusosaamista. Mutta mikä parasta, hän oli eräopas ja tehnyt vaativia kesä- ja talvivaelluksia Lapissa, sekä huiputtanut vuoria siellä sun täällä. Minun ei siis tarvinnut painottaa varusteiden tärkeyttä tai neuvoa repun pakkaamisessa. Tapahtuma aiheutti sopivaa jännitystä meissä molemmissa, sillä näin pitkiä erämaakilpailuja ei järjestetä koko maailmassa kovinkaan montaa. Olen osallistunut kestävyyskilpailuihin lukuisissa lajeissa jo 27 vuoden ajan, ja monipäiväiset seikkailu-urheilukilpailut sekä ultramatkat tulivat ohjelmaani vuosituhannen vaihteessa. Olen osallistunut pisimmillään viikon mittaisiin tapahtumiin ääriolosuhteissa. Olin varma, että minun ja Kaisan lähtökohdat kilpailuun olivat kunnossa
Jatkuu…
Aika: 28.11.2020 klo 14-16
Paikka: Etäkokous, linkki kokoukseen toimitetaan kaikille jäsenille heidän Suomi Sportissa mainitsemaansa sähköpostiosoitteeseensa viimeistään 26.11.2020 mennessä.
Vuosikokouksessa on puhe- ja äänioikeus Kalevan Kierroksen jäsenillä.
Asiat:
§1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja
kaksi ääntenlaskijaa.
§2. Todetaan kokouksen laillisuus.
§3. Esitetään hallituksen laatima vuosikertomus, tilit ja toiminnantarkastajien lausunto.
§4. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
hallitukselle.
§5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja päätetään jäsenmaksun ja
osallistujamaksujen suuruuksista seuraavalle kaudelle.
§6. Käsitellään alustava toimintasuunnitelma sitä seuraavalle kaudelle.
§7. Käsitellään hallituksen laatima tulo- ja menoarvioehdotus alkaneelle tilikaudelle.
§8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja vuosikokouksesta lähtien alkavaksi vuoden
pituiseksi toimikaudeksi.
§9. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä ja valitaan varsinaiset jäsenet
alkavaksi vuoden pituiseksi toimikaudeksi.
§10. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa.
§11. Käsitellään sääntömuutosesitykset ja muut asiat, jotka on esitetty hallitukselle
viimeistään vuosikokousta edeltävän syyskuun ensimmäisenä päivänä.
§12. Kokouksen päättäminen.
Tämän vuoden vuosikokoukseen on tullut jäsenistöltä kaksi aloitetta. Tämän lisäksi hallitus esittää neljää aloitetta sääntöjen muuttamiseksi.
Mielestäni nyt olisi aika koeponnistaa onko ylipäätään kannatusta hiihdon kertoimen vaihtamiseen vuosittain. Mikäli kertoimen vakiointi saa kannatusta, niin 2021 vuonna kerroin olisi 1.12, eli nykyisten puolessa välissä. Vuoden 2021 kokoukseen valmisteltaisiin vaihtoehtoja joista voitaisiin tiedottaa hyvissä ajoin.
Perusteluita
1. Monella on suosikkityyli ja kertoimen vaihtaminen tuo paineet ostaa ylimääräistä kalustoa.
2. Kertoimen vaihtaminen heikentää perättäisten vuosien pisteiden vertailukelpoisuutta ja oman kehityksen seurantaa.
3. Olisi mahdollista tehdä laskukaava joka pitää tasatuuppaajat pois ladulta (kts vaihtoehto 2 alla)
4. Turvallisuus paranisi, koska jokainen menisi itselle tutulla tyylillä.
Vaihtoehtoja
1. Kertoimeksi asetetaan 1.12
2. Tehdään kaava jossa kerroin on kärjen osalta 1.06 ja viimeisten osalta 1.18. Muille kerroin olisi siltä väliltä. Tarkka kerroin siis selviäisi vasta kisasijoituksen jälkeen. Mediaani kiertäjälle kerroin olisi 1:12.
Jälkimmäinen vaihtoehto kannustaisi nopeampia menijöitä luistelun pariin ja hitaampia perinteiselle tavalle. Tasatuuppajat pysyisivät poissa ja heidän puhtaan suorituksen valvonta ja oikeudenmukainen sanktiointi ei aiheuttaisi ongelmia.
Lähtöruuhkat vähenisivät, koska voisi kuvitella että jakauduttaisiin tasaisemmin perinteisen ja luistelun lähtöihin.
Nykyisen laskutavan isoin ongelma on perinteisen vuonna, koska koville hiihtäjille tulee liian hyvä tulos tasatyöntötaktiikalla latuprofiilin ollessa liian helppo, kuten ensi vuonna tulee olemaan.
Vaihtoehtoja ja perusteluita eri laskutavoille löytyy paljon ja en nyt lähde tämän syvemmälle.
Tämän vuoden kokouksessa voitaisiin ihan ensimmäisenä kysyä halutaanko että kerrointa vaihdellaan vuosittain
A) Jos joo, niin seuraavaksi hallituksen ehdotus tekstiksi vs nykyinen teksti.
B) Jos ei, niin sitten äänestetään että sopiiko 2021 vuodeksi kerroin 1:12. Tämän jälkeen voisi pitää keskustelun mitä mieltä asiasta ollaan ja palata asiaan 2021 kokouksessa.
Hallitus ei kannata ehdotusta. Hallitus esittää, että kerrointa vaihdellaan tulevinakin vuosina vuorovuosin nykyisin säännöissä olevilla kertoimilla.
Kalevan Kierroksella on haluttu säilyttää molempien hiihtotyylien mukanaolo. Mikäli kerrointa ei olisi lainkaan, ei perinteisen tyylin hiihtäjällä olisi mitään mahdollisuutta saada kunnollisia pisteitä. Tämä merkitsisi sitä, että lähes kaikki kiertäjät valitsisivat hiihtotyyliksi vapaan tyylin. Toisaalta on haluttu pitää hiihdossa vain yksi 1000 pisteen laji eli ei ole lähdetty jakamaan perinteisen tyylin hiihtäjille omaa 1000 pistettä. Jotta kaikki kärkisijoista kamppailevat kilpailijat olisivat samalla tyylillä liikkeellä, niin vaihtuvalla kertoimella on luotu tilanne, jossa mahdollisimman paljon pisteitä haluavat hiihtävät kaikki samalla tyylillä. Tämä ei kuitenkaan estä ketään hiihtämästä heikommin pisteitä tuottavalla tyylillä. Kun kerroin on kaikkien tiedossa hyvissä ajoin, valmistautuminen paremmin tuottavan tyylin kilpailuun onnistuu jo kuukausia aikaisemmin.
Mikäli kerroin olisi vakio 1,12, niin tyyli millä pisteitä saa enemmän voi selvitä vasta kisapäivänä. Tällöin koko kauden toista lajia harjoitellut kiertäjä on tavallaan harjoitellut turhaan väärää hiihtotyyliä, mikäli olosuhteet ovat toiselle lajille otolliset. Myös kärjen tilanne ei olisi vertailukelpoinen, jos muuttuneiden olosuhteiden vuoksi toisella tyylillä hiihtäneet kärsisivät tilanteesta. Tämä aiheuttaisi myös ilmoittautumisien panttaamista ihan viime tippaan, joka hankaloittaa kisojen järjestämistä. Vakiokerroin antaa myös jälki-ilmoittautuneille etulyöntiaseman keliolosuhteiden viime hetken kelimuutosten tietämisen vuoksi.
Kalevan Kierroksella on jo nyt jonkin verran monimutkainen pistelaskujärjestelmä. Muuttuva kerroin hiihtoajan mukaan tekisi pistelaskusta erittäin hankalan ymmärtää. On erittäin tärkeä pitää pistelasku niin yksinkertaisena kuin mahdollista. Kuitenkin niin, että mahdollisuus kahden lajin hiihtämiseen säilyy ja kärjen hiihtotyylit ovat samat. Vuorovuosin vaihtuva kerroin on toiminut hyvin. Joka vuosi kärki on valinnut paremmin pisteitä tuottavan tyylin, mutta myös toiselle tyylille on riittänyt hiihtäjiä.
PERUSTELUT: Periaatteessa kyse on tasa-arvosta. Toisaalta, jos mies—naisparissa nainen saa ”etua” miesparista, eikö mies silloin saa mahdollisesti haittaa naisparista, joten hänelle tulisi antaa naisen menettämä aikasakko ajanvähennyksenä?
Soudun sääntöjen mukaan voidaan miesten- ja naisten sarjoissa käyttää myös parina ulkopuolista soutukaveria, vaikka maan parasta soutajaa, eikä tästä seuraa mitään sanktiota.
PERUSTELUT: Tämä on tarpeen, kaikille yli ikäisille (70+) /hitaille, tai yksilöllisesti jonkin perustellun syyn takia. Tarkoituksena aloitteessa on se, ettei osallistuja joudu terveytensä kannalta ottamaan itselle tarpeettoman suurta riskiä.
– korona aikana lievennyksiä on jo ollut onnistuneesi käytössä.
– iän myötä korostuu mukanaolon tarve ja matkustaminen ei niinkään itse suoritus
Hannu Saarinen ja Erkki Helminen
1 Hallitus esittää soudun sääntöihin muutoksia, joissa vuorosoudun sekaparin naissoutajalle annettavaa aikasakkoa pienennetään. Aikasakon poistamista ei hallitus kannata. Aikaisempien vuosien tulosten perusteella aikasakon poistaminen tekisi sellaisen tilanteen, että saadakseen mahdollisimman paljon pisteitä soudusta naisten sarjassa pitäisi soutaa vuorosoudussa hyvän miesparin kanssa. Hallitus ei hyväksy sellaista tilannetta, jossa naisten sarjan voitto voisi ratketa siihen, että vuorosoudussa miesparin kanssa soutanut ratkaisisi voiton soudusta saamillaan pisteillä. Ensisijaisesti naisten sarjassa pisteitä soudusta tulisi saada parhaiten yksisoudusta, sen jälkeen naisparin kanssa soutaen.
2 Hallituksella on jo nyt valtuudet suorituspisteen antamiseen erityistilanteessa. Näin toimittiin tänä vuonna soudun osalta. Suunnistuksen lajisääntöihin hallitus esittää helpotusta suorituspisteen saamiseksi.
Kalevan Kierroksen yksi hieno piirre on muiden kiertäjien tapaamiset osalajien yhteydessä. Tämän vuoksi kisasuoritukset tulee hallituksen mielestä suorittaa aina samassa paikassa. Tasapuolisuuden nimissä samat olosuhteet ja reitit takaavat sen, että kilpailu eri ikäsarjoissa on oikeudenmukaista. Erityisjärjestelyt osalajien kohdalla erityisryhmien osalta voivat tulla jatkossa kyseeseen ensisijaisesti siten, että kaikki kiertäjät menevät samana päivänä saman reitin.
Kalevan Kierroksen osakilpailusäännöissä lukee, että perinteisen hiihtotavan vertailuaika on saavutettu suoritusaika. Vapaan hiihtotavan vertailuaika saadaan kertomalla suoritusaika parittomina ”vapaan hiihtotavan vuosina” kertoimella 1,06 ja parillisina ”perinteisen tyylin vuosina” kertoimella 1,18. Molempien tyylien vertailuajat yhdistetään ja paras saa 1000 pistettä, johon muita aikoja verrataan.
Kalevan Kierroksen hallitus esittää, että sääntökohta muutetaan seuraavaan muotoon:
Perinteisen hiihtotavan vertailuaika on saavutettu suoritusaika. Vapaan hiihtotavan vertailuaika saadaan kertomalla suoritusaika vuorovuosin niin, että ”vapaan hiihtotavan vuosina” kerroin on 1,06 ja ”perinteisen tyylin vuosina” kerroin on 1,18. Molempien tyylien vertailuajat yhdistetään ja paras saa 1000 pistettä, johon muita aikoja verrataan.
Sääntömuutosehdotuksella halutaan varmistaa alkuperäisen säännön ajatus siitä, että joka toinen vuosi pisteitä saa parhaiten eri tyyleillä. Mikäli hiihtoa ei pystytä järjestämään joko lumenpuutteen tai jonkin muun syyn vuoksi, säilyy suosittavan hiihtotavan järjestys. Tämä merkitsee sitä, että vuonna 2021 olisi perinteisen vuosi eli vapaan hiihtoaika kerrottaisiin kertoimella 1,18.
Nykyisissä säännöissä soudun kohdalla matkasta mainitaan, että kilpailumatkan on oltava vähintään 30 km.
Kalevan Kierroksen hallitus esittää, että vähimmäismatkan pituutta lyhennetään. Hallitus esittää, että matkan pituuteen viittaava teksti muutetaan muotoon:
Kilpailumatkan pitää olla yli 20 km. Kilpailupaikkoja valittaessa ovat etusijalla yli 25 km pituiset reitit.
Lisäksi säännöissä oleva vuorosoutajien lisäaika yksinsoutajiin nähden muutettaisiin muotoon:
Vuorosoutajien aikaan lisätään kaksi minuuttia soutumatkan viittä kilometriä kohden. Lisäaika on 20-25 km matkalla kahdeksan minuuttia, 25-30 km matkalla 10 minuuttia ja 30-35 km matkalla 12 min.
Vuorosoudun sekasarjan naisparille annettava sakko on tällä hetkellä 20 min. Tämä kohta muutettaisiin muotoon:
Vuorosoudun sekasarjan naissoutajan aikaan lisätään puoli minuuttia jokaista soutumatkan kilometriä kohden.
Kilpailumatkan pituutta halutaan pienentää seuraavien syistä:
Soudun 30 km matka merkitsee sitä, että voittajan aika on hieman vajaa kolme tuntia. Tämä on huomattavasti enemmän kuin muissa Kierroksen lajeissa. Käytännössä soudun suoritus kestää lähes tunnin kauemmin kuin seuraavaksi pisimmän lajin eli hiihdon suoritus. Luisteluun nähden soutu on kestoltaan kolme kertaa pidempi. Hieman minimimatkaa lyhentämällä soudun suoritusaika olisi mahdollisesti lähempänä muita lajeja. 20 km soutuun kuluu aikaa kärjen osalta noin 1.45-1.50, jolloin kilpailusuorituksen kesto olisi suurin piirtein pyöräilyn ja suunnistuksen luokkaa. 25 km matkalla voittoaika olisi noin 2.20. Tällöin soutu olisi edelleen Kalevan Kierroksen pitkäkestoisin laji, jos perusteena on voittoaika.
Kalevan Kierroksella on soudussa kaksi lähtöä, jotta veneitä olisi tarpeeksi kaikkien kiertäjien käyttöön. Koska hitaimmilla soutajilla menee 30 km matkaan yli neljä tuntia, niin jälkimmäinen lähtö ei voi tapahtua kovin pian ensimmäisen lähdön jälkeen. Molemmissa lähdöissä mukana olevat veneet saadaan käyttöön niin, että lähtöjen väli on vähintään neljä tuntia. Neljän tunnin väli on ollut viime vuosina hieman liian lyhyt, sillä useampi vene on joutunut lähtemään reitille yhteislähdöstä myöhästyneenä. Tämä aiheuttaa tuloslaskentaan hankaluutta, kun jokaiselle myöhästyneelle veneelle pitää laskea oma lähtöaika. Myös kilpailullisesti olisi mukavampi, että kaikki iltapäivän lähdön veneet pääsisivät yhtä aikaa liikkeelle. Mikäli iltapäivän lähdön lähtöaikaa myöhennettäisiin, niin kisapäivän pituus pitenisi entisestään ja odotusaika omaa venettään odottavilla lisääntyisi. Jos kilpailumatka olisi hieman lyhyempi, niin lähtöjen väliä voitaisiin hieman tiivistää. Tällöin kisapäivän pituus saataisiin kohtalaiseksi.
Viime vuosina uusia kisajärjestäjiä haettaessa on ollut hyvin vaikea saada tarjouksia soudun järjestämiseksi. Mikäli soutumatka voisi olla hieman lyhyempi, niin mahdollisia soudun järjestäjiä saattaisi olla enemmän. Monessa paikassa lyhyemmän kisareitin aikaan saaminen on helpompaa kuin 30 km matkan. Ja lyhyempi reitti lyhentäsi kisapäivän pituutta, jolloin talkoolaisia saattaisi olla helpompi saada mukaan järjestelyihin.
Kovalla tuulella ja kovassa aallokossa hitaimmilla soutajilla kuluu aikaa järvellä todella kauan. Mikäli soudun aikaan on kovin tuulinen keli, niin lyhennetyllä reitillä hitaimmatkin pääsisivät maaliin alle viiden tunnin.
Vuorosoutajien lisäaika laskettaisiin vain alkavaa viittä kilometriä kohden, jotta tuloslaskenta olisi tarpeeksi yksinkertainen. Lisäaika olisi saman kestoinen kuin nykyisin käytössä olevakin aika.
Sekavuorosoudussa naisparille on annettu 20 min lisäaikaa. Mikäli soutumatkan minimi pituutta lyhennettäisiin, niin lisäaika pitäisi laskea kilometriä kohden. 20 min lisäaika merkitsee 40 sekuntia/km. Aikasakon määrää voitaisiin hieman pienentää. 30 sekuntia/km olisi sellainen aika, joka merkitsisi vielä kovan naisparin saavan pisteitä sekaparia enemmän. Nykyisellä 30 km matkalla 30 s/km merkitsisi 15 min aikasakkoa sekaparin naissoutajalle.
Kalevan Kierros ry:n hallitus ehdottaa, että sellaiselle suunnistajalle annettaisiin hyväksytty suoritusmerkintä, jolla suunnistuskilpailussa loppuu suoritusaika ja hän on siihen asti suorittanut radan hyväksytysti (rastit löydetty oikeassa järjestyksessä). Lisäksi vaadittaisiin minimirastimäärä radan luonteesta riippuen, joka olisi vuonna 2020 ollut yksi kartta kolmesta (15-17 rastia). Hyväksytyn suorituksen saa vasta määritellyn maksimiajan päättyessä, muut suunnistussuorituksen lopetukset katsotaan hylätyksi suoritukseksi.
Kalevan Kierroksen hallitus ehdottaa, että vuosijuhlassa jaettavat ikäsarjapokaalit korvattaisiin erikoismitalilla, johon kaiverrettaisiin nimi, sijoitus, pisteet sekä sijoitus omassa sarjassaan. Tämä mitali olisi jollain tavalla erilainen kuin Kalevan Kierroksen hyväksytysti suorittaneen muistomitali. Ajatus kuitenkin on, että ikäsarjamitali olisi normaalin vuosimitalin kaltainen, mutta ikäsarjan mitalin erottaisi myös edestäpäin jollain tapaa normaalista muistomitallista.
Pääkaupunkiseudun Koronakoordinaatioryhmä päätti perjantaina 20.11.2020, että pääkaupunkiseudulla sisätiloissa järjestettävien yleisötilaisuuksien enimmäisosallistujamäärä rajoitetaan 20 ihmiseen maanantaista 23.11.2020 alkaen kolmeksi viikoksi. Kyseessä on määräys, ei suositus.
Näin ollen Kalevan Kierroksen vuosikokous järjestetään etäkokouksena, johon kaikki jäsenet tulevat saamaan sahköpostilla (Suomi Sporttiin ilmoitettu sähköpostiosoite) kutsun viimeistään 26.11.2020 mennessä.
Palkintojen jaokoon palataan lähempänä etäkokouspäivää.
Vuosijuhla on peruttu.
klo 14-16 Kalevan Kierros ry:n Vuosikokous, etänä.
klo 16-18 Palkintojenjako?
Ratamestari Aimo Ruohoniemi oli loihtinut Espoon keskuspuiston polkurikkaaseen avokalliomaastoon haastavat radat, ottaen kuitenkin huomioon Kierroksen luonteen. Kolmena lenkkinä kierretty rata sisälsi peräti 40 rastia, jolloin suorituksen sujuvuus ja rastinottotaito korostuivat. Maastossa oli erittäin paljon erilaisia polkuja ja kulku-uria, joka osaltaan helpotti etenemistä, mutta toisaalta myös riski samaistusvirheisiin oli suuri.
Miesten kokonaiskilpailun tilanne ennen suunnistusta oli kutkuttava: peräti 7 miestä kamppaili paikasta kärkikolmikkoon ja voittoonkin oli useammalla realistinen mahdollisuus. Ennakkosuosikkina suunnistukseen ja kokonaiskisaan lähtenyt Antti Järvenpää teki metsässä pummeja, mutta suunnistuksen 4. sija riitti nostamaan hänet kokonaiskisan voittoon niukalla, noin 10 pisteen erolla ennen toiseksi sijoittanutta Ossi Sippua (suunnistuksen 13.). Antille näin kolmas peräkkäinen kokonaiskisan voitto. Suunnistuksen nopeimman ajan teki Toni Pikkarainen, jonka mainio suoritus nosti hänet kokonaiskisan kolmanneksi ohi neljänneksi tiputetun Juha Lehtosen (suunnistuksen 8.). Pikkaraisen aika alitti 13 sekunnilla ratamestarin arvioiman ihanneajan 1:40. Kuntokonnat nappasivat kokonaiskisassa kaikki mitalit, joka lienee Kierroksen historiassa ainutlaatuista? Suunnistuksessa toiseksi sijoittui Pyry Ilmarinen, häviten vain 18 s voittajalle. Kolmanneksi sijoittui Pasi Romppainen, jo selkeämmällä 8 min erolla kärkikaksikkoon.
Suunnistuksen 13. ja kokonaiskisan 2. Ossi Sippu (127) ja suunnistuksen 12. Tuomas Hakkarainen maalissa.
Myös naisten kokonaiskilpailussa tilanne oli jännittävä ennen suunnistusta: kärkikolmikko mahtui 61 pisteen sisälle. Kirsi Korpijärvi selvitti radan ilman isompia virheitä sijoittuen suunnistuksessa 9., joka riitti pitämään hänet kokonaispisteissä ykkösenä. Ulla Yrjölä suunnisti hienosti sijalle neljä, nostaen hänet kokonaispisteissä hopealle, vain 9 pisteen päähän kullasta. Heli Hakala putosi näin pykälällä kokonaiskisan kolmanneksi. Naisissa vauhdikkaimman suorituksen teki Riikka Kivelä, reilulla noin kymmenen minuutin marginaalilla toiseksi sijoittuneeseen Terhi Harjulaan ja kolmannelle sijalle tulleeseen Virpi Palmeniin.
Naisten nopeimman ajan kellottanut Riikka Kivelä ja Eero Kujansuu lähdössä 14.6 km suunnistukseen.
Miesten joukkuekisassa Kuntokonnat keräsi suunnistuksessakin eniten pisteitä, voittaen kokonaispisteissä vakuuttavalla yli tuhannen pisteen erolla kakkoseksi sijoittuneen KK Länsi-Uusimaa 1:sen. Kolmannen sijan joukkuekisassa pokkasi Lappeen Siniset.
Naisten joukkuekisan ylivoimaisen voiton vei KK Länsi-Uusimaa N1, ollen ainoa joukkue, joka sai jokaiseen lajiin vähintään 4 urheilijaa lähtöviivalle. Toiseksi sijoittui Kuusankosken Urheiluseura 1 ja kolmanneksi Vauhtivuokot.
Anna palautetta suunnistuksesta ja äänestä paras Kalevan Kierroksen osakilpailu 2020 linkistä.
Kalevan Kierroksen ”kuudes laji” vuosikokous järjestetään 28.11.2020 Tuusulassa.
Onnitelut kaikille haastavan koronavuoden Kalevankiertäjille! Kausi on päätösjuhlaa (28.11 Tuusula) vailla paketissa ja Tulokset ovat netissä.
Kausi 2020 oli Kuntokonnien ja KENSUttarien juhlaa. Kokonaiskilpailun vei kolme Kuntokonnaa 1. Antti Järvenpää 2. Ossi Sippu 3. Toni Pikkarainen. Naisten kolmikossa käytiin myös todella kova kilpailu loppuun asti. 1. Kirsi Korpijärvi (KENSUttaret) 2. Ulla Yrjölä (KENSUttaret) 3. Heli Hakala (KK Länsi-Uusimaa). Onnea voittajille ja 28.11 vuosijuhlassa nähdään!
Mikäli suunnistuksen tuloksissa tai kauden 2020 kokonaistuloksissa on korjattavaa tulee se tänä vuonna tehdä pikavauhtia, koska vuosijuhla on jo alle kuukauden päässä ja vuoskirjat, ja mitalit odottavat painamistaan ja valmistamistaan.
TULOSTEN KORJAUKSEN MÄÄRÄAIKA ON TIISTAIHIN 3.11.2020 KLO 21:00 mennessä ja ne toimitetaan osoitteeseen hallitus(at)kalevankierros.fi tai WA 0409000074 (Jupe ).
Kalevan Kierroksen juoksuosuus suoritettiin kolmatta kertaa Pääkaupunkijuoksun yhteydessä. Matkana oli puolimaraton, jonka reitti kiersi Helsingin keskuspuiston ulkoilureittejä. Keli oli kesäisen lämmin; lämpöä lähtöhetkellä oli yli 20 astetta ja reitillä olleet kolme juottopaikkaa tulivat tarpeeseen.
Kiertäjiä oli mukana hieman vähemmän kuin viime vuonna. Mutta koronatilanne huomioon ottaen juoksutuloksen sai aika moni Kalevan Kiertäjä myös tänä vuonna.
Puolimaratonilla nopein Kalevan Kiertäjä oli kolmen edellisen vuoden tapaan Kuntokonnien Antti Järvenpää, jonka aika 1.19.23 jää viime vuoden voittoajasta kolme minuuttia. Toiseksi nopein kiertäjä oli Kankaanpään Kalevankiertäjien Pyry Ilmarinen, joka jäi voittajasta vain kuusi sekuntia. Kolmanneksi sijoittui Air Systems Kajaanin Olli-Pekka Kailari kolmisen minuuttia kärkikaksikolle jääneenä.
Pääkaupunkijuoksun yleisen sarjan kolme nopeinta Sander Vaher, Antti Järvenpää ja Pyry Ilmarinen.
Naisten sarjassa nopeinta vauhtia piti tänä vuonna Laktaattiasidoosin Sanna Savikkonmaa.Voittoaika 2.39.28 oli toiseksi nopein kaikista Pääkaupunkijuoksun naisjuoksijoista.
Sanna Savikkonmaa loppusuoralla
Toiseksi kiertäjistä juoksi KK Länsi-Uusimaan Nina Ljungqvist-Sarparanta ajalla 1.41.12. Myös kolmas sija meni KK Länsi-Uusimaan joukkueelle, kun Heli Hakala hävisi kakkossijan minuutilla.
Nina Ljungqist-Sarparanta voitti naisten 50-vuotiaiden sarjan ja oli kolmannekis nopein nainen Pääkaupunkijuoksussa.
Kokonaiskilpailussa kärjen tilanne tasoittui melkoisesti juoksun jälkeen. Kärjessä jatkaa edelleen Kuntokonnien Ossi Sippu. Sipun aika 1.34.12 toi pisteitä sen verran, että neljän lajin jälkeen johtopisteet ovat 3674. Toiseksi nousi juoksun voiton tuomalla 1000 pisteellä Antti Järvenpää. Järvenpää on nyt reilut 80 pistettä jäljessä johtopaikkaa. Sippu on ollut viime vuosina 100 – 150 pistettä heikompi suunnistaja kuin Järvenpää. Voittotaistelusta voi tulla tiukka Kuntokonnien välinen mittelö, mikäli Järvenpää ei saa virheetöntä suoritusta aikaiseksi. Todennäköisesti kuitenkin lokakuun lopussa Kierroksella on sama voittaja kuin viime vuonnakin.
Voittotaisteluun muilla ei oikein ole enää mahdollisuuksia ilman kärkikaksikon ongelmia. Kolmantena ennen suunnistusta jatkaa Tuusulan Tallaajien Juha Lehtonen. Tosin ero neljänneksi nousseeseen KK Länsi-Uusimaan Tomi Huttuseen on niukkaakin niukempi 0,07 pistettä. Kolmossijasta taistelee käytännössä vielä myös seitsemäntenä ennen suunnistusta oleva Kuntokonnien Toni Pikkarainen.
Naisten sarjassa kokonaiskilpailussa jatkaa neljän lajin jälkeen Kensuttarien Kirsi Korpijärvi. Toiseksi nousi Heli Hakala. Hakala on 50 pistettä jäljessä kärkeä. Kolmantena on ennen suunnistusta Kensuttarien Ulla Yrjölä yhdeksän pistettä Hakalaa jäljessä.
Naisten joukkuekilpailussa KK Länsi-Uusimaan joukkue jatkaa kärjessä ennen viimeistä lajia. Johto on turvallisen tuntuinen sillä toisena oleva Kuusankosken Urheiluseura on jo 700 pistettä jäljessä. Kolmantena pyöräilyn jälkeen ollut Laktaattiasidoosin joukkue ei saanut kuin kaksi tulosta juoksusta ja tippui viidenneksi. Juoksun jälkeen kolmanneksi nousi Vauhtivuokojen joukkue, kun neljäntenä ollut Kensuttarien joukkue sai mukaan vain kolme juoksijaa.
Miesten joukkuekisassa Kuntokonnat jatkaa edelleen kärjessä. Toisena oleva KK Länsi-Uusimaan joukkue on vajaan 400 pisteen päässä. Lappeen Siniset ovat kolmantena ennen viimeistä lajia.
Kalevan Kierros jatkuu seuraavaksi suunnistuksella 31.10 Espoossa.
Viipurin Urheilijat eivät ole lisänneet kalevankiertäjiä netissä olevaan osallistujalistaansa. Ilmoittautuneet kalevankiertäjät ovat kuitenkin Pääkaupunkijuoksun järjestelmässä. Voit tarkastella juoksuun ilmoittautuneita kalevankiertäjiä täällä.
Jäsenistön esittämät aloitteet Kalevan Kierros ry:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen käsiteltäväksi pyydetään toimittamaan johtokunnan sihteerille Tiiu Tuomelle sähköpostitse osoitteeseen tiiu.tuomi@gmail.com 30.9.2020 mennessä.
Vuosikokous pidetään 28.11.2020. Lisätietoja aikataulusta ja paikasta pyritään ilmoittamaan pikaisesti.
Kalevan Kierros on vuodesta 1976 liikuttanut kestävyysurheilusta pitäviä suomalaisia ympäri vuoden. Kyse on kilpailusta, jossa jokaisesta osakilpailusta voittaja saa tuhat pistettä. Eniten pisteitä saanut voittaa, ja kaikki voittavat varmasti itsensä. Kauden päätteeksi marraskuussa juhlitaan ja jaetaan lukuisia palkintoja voittajille, kehittyjille jne.
Uskallatko sinä haastaa itsesi mukaan perinteisten ulkoilmalajien klassikkoon?
Poppis Suomela