Pirkan Soutu päästiin soutamaan koronatilanteesta huolimatta elokuun ensimmäisenä päivänä. Tosin kirkkovenesarjat oli siirretty eri päivälle kuin pienvenesarjat. Samassa yhteydessä käytiin puuveneiden ja coastalveneiden keskimatkan SM-kisat. Kalevan Kiertäjät olivat mukana Tampereella souduissa useamman soutajan voimin. Menestystä tuli monessa sarjassa.

Yksinsoudussa miesten 40-vuotiaiden sarjassa Kierroksella kolmanneksi soutanutt Antero Tuononen jatkoi hienoja soutuja tullen SM-kisassa toiseksi ajalla 2.09.39.

50-vuotiaiden sarjassa Mikko Ylönen souti pronssia ajalla 2.13.53.

70-vuotiaiden miesten sarjassa Jouko Tyrkäs tuli myös kolmanneksi ajalla 2.30.20.

Naisten 40-vuotiaiden yksinsoudun Suomen mestariksi ajalla 2.28.03 souti Kirsi Korpijärvi.

Tytti Pelkosen aika 2.34.32 toi 50-vuotiaiden sarjassa toisen sijan.

Miesten vuorosoudun 50-vuotiaiden sarjan voittajia olivat Jouko Peipinen ja Ari Ilola ajalla 2.13.41.

Vuorosoudun 60-vuotiaiden sarjan parhaita ajalla 2.20.38 olivat Aimo Väisänen ja Leino Nisula.

Naisten vuorosoudun voittoon sousivat Ulla Yrjölä ja Katariina Korniloff ajalla 2.23.17.

Vuorosoudun sekasarjan hopea meni Tuija Kilpeläiselle ja Aki Syrjälle ajalla 2.24.10. Voittoon tässä sarjassa sousivat Johanna ja Esa Kilpeläinen.

Ensimmäistä kertaa Pirkan Soudun yhteydessä käytiin myös Coastal veneluokan SM-kisat. Tässä sarjassa Tiia-Maria Rauttola souti hopeaa ajalla 2.14.43.

SM-kisojen lisäksi kuntosrajoihin osallistui kiertäjiä. Parhaiten heistä sousi Jarmo Valli, jonka aika 2.15.48 oli kuntosarjan yksisoutajista paras.

 

 

Turvallisuusohjeita soutua varten

 

 

Kalevan Kierroksen säännöissä ei ole tarkkoja ohjeita vesillä liikkumisen turvallisuuteen. Viime vuoden osakilapilulajeissa tapahtuneista tilanteista johtuen on syytä tarkentaa ohjeistusta myös soudun osalta.

Veneen ja soutajan turvavarusteet

Pelastusliivit

Vesillä vähän liikkuneiden ja heikon uimataidon omaavien soutajien on syytä ottaa mukaan pelastusliivit. Pelastusliivien käyttö soutaessa on hieman hankalaa, mutta rauhallisessa soutamisessa kevyet pelastuliivit ovat mahdolliset. Esimerkiksi paukkuliivit saattavat soveltua soutamiseen. Vaikka pelastusliivejä ei pukisi päälle, niin ne voi ottaa mukaan veneeseen. Ne eivät paina juuri mitään, mutta hädän hetkellä niistä on suuri apu. Jos liivit ottaa mukaan, niin ne pitää muistaa sijoittaa niin, että ne eivät haittaa soutamista tai vuorosoudussa vuoronvaihtoa.

Kännykkä

Soutureitin varrella on jonkin verran valvontaveneitä. Kärkivene ajaa soudun kärjessä menevän veneen edessä ja jälkivene varmistaa, että kaikki veneet tulevat reitiltä pois. Näistä järjestelyistä huolimatta kannattaa veneeseen ottaa mukaan matkapuhelin. Mikäli matkan aikana tulee ongelmia veneen kanssa ja soutaminen ei onnistu, niin kännykällä saa yhteyden järjestäjiin. Myös mahdollisten väsymisien ja kramppien kanssa taistellessa on hyvä olla mukana kännykkä, jotta pääsee reitiltä pois turvallisesti. Soutajilla mukana oleva kännykkä helpottaa myös järjestäjiä hätätilanteissa saamaan yhteyden reitillä oleviin veneisiin.

Kalevan Kierroksen hallitus suosittaa ottamaan mukaan kännykän, jonka voi pistää vedentiiviiseen pussiin soudun ajaksi. Erityisen tärkeää tämä on niiden soutajien osalta, jotka ovat olleet vesillä vain vähän. Jos tiedät olevasi soutureitillä yli neljä tuntia, niin olisi todella tärkeää ottaa mukaan matkapuhelin.

Pilssipumppu ja äyskäri

Useissa veneissä on pilssipumppu, jolla saadaan poistettua veneeseen tullutta vettä. Sadekelillä veneeseen kertyy helmposti muutamia litroja vettä. Myös kovalla tuulella vene saattaa sivuaallokossa hörpätä vettä veneeseen sisälle. Mitä enemmän vettä on veneessä, sitä raskaampi venettä on soutaa. Ylimäräisen veden poistamiseen soveltuu parhaiten pilssipumppu, jolloin yksinsoutajan ei tarvitse pysähtyä vedenpoistamisen ajaksi. Myös vourosoudussa meloja pystyy melomaan samaan aikaan kuin pumppu tyhjentää venettä vedestä. Pilssipumpun lisäksi olisi syytä mukana olla jokin muu tyhjennyslaite. Pilssipumpun akku ja liitokset sekä kytkimet ovat sellaisia, joihin saattaa tulla ongelmia. Vaikka pilssipumpun toiminta pitää testata ennen soutua, niin vikoja saattaa ilmaantua soudun aikana. Tämän vuoksi jonkinlaisen äyskärin varalla pito on syytä huomioida. Ja erityisen tärkeää on muistaa sitoa äyskäri kiinni veneeseen. Ei ole kovin harvinaista, että kiireessä venettä tyhjäksi äyskäröidessä ote lipeää ja äyskäri lentää järveen. Äyskäri toimii myös mahdollisesti matkan aikana ilmaantuvan kusihädän tyhjennyskohteena. Laidan yli virtsaaminen on vaikeaa, vaarallista ja tyhmää. Äyskärillä tyhjennys onnistuu paljon turvallisemmin.

Pilli

Uusi vesiliikennelaki määrää, että jokaisessa veneessä pitää olla äänimerkinantolaite, jolla voidaan antaa voimakas äänimerkki. Soutuveneessä tällaiseksi laitteeksi kelpaa pilli.

Päähine ja aurinkolasit

Aurinkoisella kelillä päähine suojaa liialliselta auringonpaisteelta. Useampi tunti pilvettömältä taivaalta paistavan auringon alla soudellessa voi johtaa auringonpistokseen. Lauantaille on luvattu puolipilvistä keliä ja parhaassa tapauksessa aurinko saattaa paistaa koko soudun ajan. Silloin on hyvä suojata myös silmiä liialliselta auringonvalolta.

Vara-airot

Veneeseen on mahdollista ottaa mukaan vara-airot. Ne on sijoitettava veneen sisäpuolelle. Airojen katkeaminen tai vaurioituminen on kuitenkin melko harvinaista, joten vara-airojen mukaan ottamista ei kannata välttämättä harkita.

Veneen lasku ja nosto

Vaikka savolainen kilpasoutuvene on melko kevyt ja kiikkerä, niin sitä ei juurikaan saa kaatumaan vesillä ollessa. Vaikka vuorosoudussa välillä molemmat ovat liikkeellä veneen vesillä ollessa, niin todella harvoin vene kaatuu tai toinen soutajista tippuu järveen. Toki vuoronvaihdoissa pitää olla kohtuullisen varovainen.

Suurin vaara veneen kaatumiseen ja soutajan veteen tippumiseen liittyy lähtöön ja maaliin tulon jälkeiseen ratautumiseen. Veneen vesille laskussa kannattaa olla liikkeellä ajoissa. Vähän ennen lähtöhetkeä laskupaikka tuppaa ruuhkaantumaan. Silloin kiireessä saattaa veneeseen meno olla sen verran huolimatonta, että vene hörppää tai pahimmassa tapauksessa jopa kaatuu. Olkaa varovaisia ja antakaa kaikkien laskea veneensä rauhassa vesille.

Kaikkein ongelmallisin tilanne on soudun jälkeen maihin tulo. Kolmen tai jopa viiden tunnin soudun jälkeen voimat saattavat olla todella vähissä ja krappeja voi ilmetä viimeistään siinä vaiheessa, kun pitäisi nousta veneestä pois rannassa. Useamman kerran on käynyt niin, että rantautuessa on tullut uitua vahingossa. Kun tulette soudun jälkeen veneen nostopaikalle, niin olkaa varovaisia, että ette tipu veneestä tai muuten vahingoita itseänne.