Soudun jälkeen oli mahdollisuus antaa palautetta soudun järjestelyiden onnistumisesta. Palautelomakkeen täytti 46 osallistujaa. Eli vastausprosentti oli hieman vajaa 20. Palautteen antajista noin puolet osallistui aamun yksinsoutuun. Tämän vuoksi ongelmakohdat painottuivat erityisesti suunistukseen.

Viime vuoden vastaavassa kyselyssä suurimmaksi epäkohdaksi mainittu kääntöpaikan kohtaava liikenne ei reittimuutoksen ansiosta noussut tänä vuonna ongelmaksi. Sen sijaan reittimerkinnät tai niiden puuttuminen aiheutti suurimman kritiikin tänä vuonna. Aivan kärkiveneen takana soutaneet yksiköt pysyivät reitillä ongelmitta. Mutta aamun lähdössä olleet yksiköiden kärkiveneet menivät niin nopeaa vauhtia, että paluumatkalla muiden soutajien oli vaikeaa havaita missä kärki menee. Tällöin suunnistaminen vaikeutuu ja kun reittimerkintöjä ei ollut, niin soutamisen lisäksi joutui energiaa käyttämään myös suunnistukseen. Myös reittikartan laatua kritisoitiin voimakkaasti. Monen yksinsoutajan oli lukea karttaa sen vaikeaselkoisuuden vuoksi. Vuorosoutajien osalta suunnistaminen oli onnistunut selkeästi paremmin, koska melomassa oleva kiertäjä näkee edellä menevät ja pystyy hieman paremmin lukemaa karttaa.

Parhaimpana puolena souduissa pidettiin reittiä. Kohtuullisen kovallakaan tuulella järvelle ei pääse muodostumaan suurta aallokkoa. Käätöpaikan muutoksen myötä reittiä kehuttiin monessa vastauksessa. Myös järjestäjien avustajien määrää veneiden purussa ja vesille laskussa oli lisätty ja se sai myös kiitosta.

Pienempinä epäkohtina olivat lähtö- ja maalilinjan havaitseminen. Osa soutajista ei havainnut missä vaiheessa soutaminen pitäisi lopettaa. Myös kuulutusten kuuluminen varsinkin lähdössä vastarannan puolella olevilla oli heikkoa. Sen sijaan uimarannan puolella olevat kehuivat kuuluttajan olleen hyvä.

Koronaohjeistuksien vuoksi pesutilat olivat huonommat kuin viime vuonna. Kilpailijoiden toivottiin käyttävän peseytymiseen mahdollisimman paljon muita paikkoja kuin järjestäjien suihkuja. Tämä onnistuikin hyvin. Tosin järjestäjien pesutiloissa pesulla käyneet valittelivat suihkuista tulleen veden kylmyyttä. Osa kävikin uimarannalla peseytymässä, jossa veden lämpötila oli korkeampi kuin suihkussa.

Ensi vuonna reitille pitää saada useampi poiju ohjaamaan myös hitaammat veneet oikealle reitille. Jo neljän-viiden poijun lisäämisellä suunnistaminen onnistuu huomattavasti paremmin.

Myös reittikartta pitää saada päivitettyä paremmin luettavaan muotoon.

Kun poijut ja reittikartta saadaan kuntoon ja koronatilanne ehkä rauhoittuu, niin ensi vuonna soudut sujuvat paremmin.

 

 

Pirkan Soutu päästiin soutamaan koronatilanteesta huolimatta elokuun ensimmäisenä päivänä. Tosin kirkkovenesarjat oli siirretty eri päivälle kuin pienvenesarjat. Samassa yhteydessä käytiin puuveneiden ja coastalveneiden keskimatkan SM-kisat. Kalevan Kiertäjät olivat mukana Tampereella souduissa useamman soutajan voimin. Menestystä tuli monessa sarjassa.

Yksinsoudussa miesten 40-vuotiaiden sarjassa Kierroksella kolmanneksi soutanutt Antero Tuononen jatkoi hienoja soutuja tullen SM-kisassa toiseksi ajalla 2.09.39.

50-vuotiaiden sarjassa Mikko Ylönen souti pronssia ajalla 2.13.53.

70-vuotiaiden miesten sarjassa Jouko Tyrkäs tuli myös kolmanneksi ajalla 2.30.20.

Naisten 40-vuotiaiden yksinsoudun Suomen mestariksi ajalla 2.28.03 souti Kirsi Korpijärvi.

Tytti Pelkosen aika 2.34.32 toi 50-vuotiaiden sarjassa toisen sijan.

Miesten vuorosoudun 50-vuotiaiden sarjan voittajia olivat Jouko Peipinen ja Ari Ilola ajalla 2.13.41.

Vuorosoudun 60-vuotiaiden sarjan parhaita ajalla 2.20.38 olivat Aimo Väisänen ja Leino Nisula.

Naisten vuorosoudun voittoon sousivat Ulla Yrjölä ja Katariina Korniloff ajalla 2.23.17.

Vuorosoudun sekasarjan hopea meni Tuija Kilpeläiselle ja Aki Syrjälle ajalla 2.24.10. Voittoon tässä sarjassa sousivat Johanna ja Esa Kilpeläinen.

Ensimmäistä kertaa Pirkan Soudun yhteydessä käytiin myös Coastal veneluokan SM-kisat. Tässä sarjassa Tiia-Maria Rauttola souti hopeaa ajalla 2.14.43.

SM-kisojen lisäksi kuntosrajoihin osallistui kiertäjiä. Parhaiten heistä sousi Jarmo Valli, jonka aika 2.15.48 oli kuntosarjan yksisoutajista paras.

 

 

Kalevan Kierroksen soudun kuvat

Kuvia Kalevan Kierroksen soudusta Virroilta löytyy Kalevan Kierroksen facebook-sivuilta:

Samat kuvat löytyvät korkealaatuisempina Drivestä. Kuvia saa käyttää vapaasti somessa ja Kalevan Kierroksen markkinoinnissa.

 

 

Turvallisuusohjeita soutua varten

 

 

Kalevan Kierroksen säännöissä ei ole tarkkoja ohjeita vesillä liikkumisen turvallisuuteen. Viime vuoden osakilapilulajeissa tapahtuneista tilanteista johtuen on syytä tarkentaa ohjeistusta myös soudun osalta.

Veneen ja soutajan turvavarusteet

Pelastusliivit

Vesillä vähän liikkuneiden ja heikon uimataidon omaavien soutajien on syytä ottaa mukaan pelastusliivit. Pelastusliivien käyttö soutaessa on hieman hankalaa, mutta rauhallisessa soutamisessa kevyet pelastuliivit ovat mahdolliset. Esimerkiksi paukkuliivit saattavat soveltua soutamiseen. Vaikka pelastusliivejä ei pukisi päälle, niin ne voi ottaa mukaan veneeseen. Ne eivät paina juuri mitään, mutta hädän hetkellä niistä on suuri apu. Jos liivit ottaa mukaan, niin ne pitää muistaa sijoittaa niin, että ne eivät haittaa soutamista tai vuorosoudussa vuoronvaihtoa.

Kännykkä

Soutureitin varrella on jonkin verran valvontaveneitä. Kärkivene ajaa soudun kärjessä menevän veneen edessä ja jälkivene varmistaa, että kaikki veneet tulevat reitiltä pois. Näistä järjestelyistä huolimatta kannattaa veneeseen ottaa mukaan matkapuhelin. Mikäli matkan aikana tulee ongelmia veneen kanssa ja soutaminen ei onnistu, niin kännykällä saa yhteyden järjestäjiin. Myös mahdollisten väsymisien ja kramppien kanssa taistellessa on hyvä olla mukana kännykkä, jotta pääsee reitiltä pois turvallisesti. Soutajilla mukana oleva kännykkä helpottaa myös järjestäjiä hätätilanteissa saamaan yhteyden reitillä oleviin veneisiin.

Kalevan Kierroksen hallitus suosittaa ottamaan mukaan kännykän, jonka voi pistää vedentiiviiseen pussiin soudun ajaksi. Erityisen tärkeää tämä on niiden soutajien osalta, jotka ovat olleet vesillä vain vähän. Jos tiedät olevasi soutureitillä yli neljä tuntia, niin olisi todella tärkeää ottaa mukaan matkapuhelin.

Pilssipumppu ja äyskäri

Useissa veneissä on pilssipumppu, jolla saadaan poistettua veneeseen tullutta vettä. Sadekelillä veneeseen kertyy helmposti muutamia litroja vettä. Myös kovalla tuulella vene saattaa sivuaallokossa hörpätä vettä veneeseen sisälle. Mitä enemmän vettä on veneessä, sitä raskaampi venettä on soutaa. Ylimäräisen veden poistamiseen soveltuu parhaiten pilssipumppu, jolloin yksinsoutajan ei tarvitse pysähtyä vedenpoistamisen ajaksi. Myös vourosoudussa meloja pystyy melomaan samaan aikaan kuin pumppu tyhjentää venettä vedestä. Pilssipumpun lisäksi olisi syytä mukana olla jokin muu tyhjennyslaite. Pilssipumpun akku ja liitokset sekä kytkimet ovat sellaisia, joihin saattaa tulla ongelmia. Vaikka pilssipumpun toiminta pitää testata ennen soutua, niin vikoja saattaa ilmaantua soudun aikana. Tämän vuoksi jonkinlaisen äyskärin varalla pito on syytä huomioida. Ja erityisen tärkeää on muistaa sitoa äyskäri kiinni veneeseen. Ei ole kovin harvinaista, että kiireessä venettä tyhjäksi äyskäröidessä ote lipeää ja äyskäri lentää järveen. Äyskäri toimii myös mahdollisesti matkan aikana ilmaantuvan kusihädän tyhjennyskohteena. Laidan yli virtsaaminen on vaikeaa, vaarallista ja tyhmää. Äyskärillä tyhjennys onnistuu paljon turvallisemmin.

Pilli

Uusi vesiliikennelaki määrää, että jokaisessa veneessä pitää olla äänimerkinantolaite, jolla voidaan antaa voimakas äänimerkki. Soutuveneessä tällaiseksi laitteeksi kelpaa pilli.

Päähine ja aurinkolasit

Aurinkoisella kelillä päähine suojaa liialliselta auringonpaisteelta. Useampi tunti pilvettömältä taivaalta paistavan auringon alla soudellessa voi johtaa auringonpistokseen. Lauantaille on luvattu puolipilvistä keliä ja parhaassa tapauksessa aurinko saattaa paistaa koko soudun ajan. Silloin on hyvä suojata myös silmiä liialliselta auringonvalolta.

Vara-airot

Veneeseen on mahdollista ottaa mukaan vara-airot. Ne on sijoitettava veneen sisäpuolelle. Airojen katkeaminen tai vaurioituminen on kuitenkin melko harvinaista, joten vara-airojen mukaan ottamista ei kannata välttämättä harkita.

Veneen lasku ja nosto

Vaikka savolainen kilpasoutuvene on melko kevyt ja kiikkerä, niin sitä ei juurikaan saa kaatumaan vesillä ollessa. Vaikka vuorosoudussa välillä molemmat ovat liikkeellä veneen vesillä ollessa, niin todella harvoin vene kaatuu tai toinen soutajista tippuu järveen. Toki vuoronvaihdoissa pitää olla kohtuullisen varovainen.

Suurin vaara veneen kaatumiseen ja soutajan veteen tippumiseen liittyy lähtöön ja maaliin tulon jälkeiseen ratautumiseen. Veneen vesille laskussa kannattaa olla liikkeellä ajoissa. Vähän ennen lähtöhetkeä laskupaikka tuppaa ruuhkaantumaan. Silloin kiireessä saattaa veneeseen meno olla sen verran huolimatonta, että vene hörppää tai pahimmassa tapauksessa jopa kaatuu. Olkaa varovaisia ja antakaa kaikkien laskea veneensä rauhassa vesille.

Kaikkein ongelmallisin tilanne on soudun jälkeen maihin tulo. Kolmen tai jopa viiden tunnin soudun jälkeen voimat saattavat olla todella vähissä ja krappeja voi ilmetä viimeistään siinä vaiheessa, kun pitäisi nousta veneestä pois rannassa. Useamman kerran on käynyt niin, että rantautuessa on tullut uitua vahingossa. Kun tulette soudun jälkeen veneen nostopaikalle, niin olkaa varovaisia, että ette tipu veneestä tai muuten vahingoita itseänne.

 

 

Soutureitti muuttuu hieman viime vuodesta

Viime vuoden soudun palautteessa yksi kritiikin kohteista oli vastakkain tulevat soutureitit kääntöpaikan läheisyydessä. Asiaan luvattiin parannusta tämän vuoden soudun osalta. Soutureittiä on nyt muutettu hieman ennen puoltamatkaa. Alussa noin 11 km on samaa reittiä kuin aikaisemminkin. Eli alku tullaan laivareittiä pitkin aina Leppisaaren itäpuolelle. Siitä menomatkalla eteläänpäin soudettaessa kierretään Haukkasaari ja Korkeasaari länsipuolelta. Tämän jälkeen soutureitti kiertää Kaitasaaren lounaispuolelta. Siitä suunnataan Karhusaaren kiertoon. Karhusaari kierretään vastapäivään, jonka jälkeen lähdetään kohti lähtöpaikkaa laivareittiä pitkin samaa reittiä kuin viime vuonnakin. Kokonaismatkaan reittimuutoksen johdosta tulee hieman lisää pituutta eli reitin pituus tulee olemaan noin 31 km.

 

 

Koko reitti näytää tältä:

Lohjan Seudun Soutajien venevajalla  Lohjan Hiidensalmen sillan kupeessa järjestetään Kalevan Kierroksen ja Lohjan Seudun Soutajien LoSS yhteistyössä soututekniikkailta.

Klo 18.00 alkaen soudun lyhyt teoria ja LoSSin toiminnan esittely. Klo 18.15/18.30 alkaen yksilöllistä soututekniikkaopastusta veneessä (yksikkö, vuorosoutu, parisoutu). Ota mukaan soutuun soveltuvat välineet.

Soututekniikan opastajina toimivat mm. Lars Svenksberg ja Jouni Nurminen.

 

Salasana tapaamiseen on 368744

 

Kaksi viikkoa aikaa Kalevan Kierroksen hiihtoon. Tilanne näyttää melko lupaavalta hiihdon järjestämisen suhteen. Lunta ei Pyhäjärvellä ole vieläkään normaalia määrää, mutta verrattuna eteläiseen Suomeen, on lumimäärä todella paljon parempi. Alunperin reitin pituus piti olla 47 km. Nyt näyttäisi siltä, että ihan niin pitkää hiihtoa ei ole luvassa. Paikoin maastossa ei ole lunta kovin paljon, joten reittiä joudutaan todennäköisesti hieman lyhentämään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että reitin pituus tulisi olemaan noin 40 km. Muutamissa kohdissa reitiä joudutaan vielä hiemaan lumettamaan. Kahden seuraavan viikon sääennuste ei lupaa juurikaan vesisateita, joten Kalevan Kiertäjät kokoontuvat 22.3 Pyhäjärven urheilukentälle tämän vuoden toista lajia varten. Lopullinen matka ja reitti julkaistaan vasta kisaviikolla, mutta nyt kannattaa jo ilmoittautua mukaan kisaan.

Kalevan Kierroksen hiihtosivulla löytyy linkit ilmoittautumiseen.

Kalevan Kiertäjät ilmoittautuvat Suomisportin kautta 15.3.2020 klo 23.59 mennessä ja maksu on 50€.