Keskiviikko 26.6 kuntosali ja Concept soutulaite. Parin kilsan testiajo, mikähän on sopiva matkavauhti? Edellisenä päivänä vahvistui minun Downtown 65 edustuspaikka Kalevan Kierroksen haasteen soutuun. Puhelu ja pari sähköpostia ja venekin oli Virroille hoidettu. Enää puuttui 30km soutu.

Vaimo ja tytär lähtivät retkelle mukaan ja kannustamaan.
Pienet säädöt ja muutamat vedot ennen iltapäivän starttia, vene tuntui nopealla ja perään asennettu iso peili vakuuttivat soutajan.
Alun kapeammat ja rauhalliset vedet olivat hyvä alusta hioa soututekniikkaa kuntoon. Pian oma rytmi löytyikin ja huomasin eteneväni muutamien yksiköiden kanssa varsin samaa nopeutta. Edellä menevien värikkäät paidat helpottivat peilin kautta navigointia.
Isommalle baanalle saavuttuani alkoi sivutuuli ja isompi aallokko tehdä etenemisestä haastavampaa, mutta en antanut sen droppaa tunnelmaa. Tasaisin välein nestettä kehoon välillä energiaa geelin muodossa ja puita uuniin.
Maalisuoralla riitti klapeja vielä loppukirin. Maalissa olin onnellinen matkasoutuneitsyyden menettänyt mies sormet rakoilla ja istumalihakset hellänä. Loppuaika 3.27 ja risat oli vähän enemmän mitä oli soutulaitteella kalibrointi😉
Mukava ja välitön tapahtuma ja järjestelyt toimi hienosti.
Kiitos ja kumarrus.
Downtown 65 alkaa seuraavaksi focusoimaan Lappeenrantaan ja pyöräilyyn.
Downtown 65:n vuosikokouksessa kerrottiin seuran haastetun Kalevan Kierrokselle. Seuraavaksi ”arvottiin” osallistujat lajeihin.
Käsi pystyyn halukkuuden merkiksi luisteluun ja eikun treenaamaan uutta lajia. Joka lajiin jäi tosi kovia tekijöitä varamiehiksi.
Matkaluistimiin olin totutellut jo parin talven ajan, mutta vain järvien jäillä ja sauvoilla tukien. Ogelin tekojääradalla kovalla pinnalla huomasi jo ekoissa treeneissä, että terät kaipasi huoltoa. Välillä piti koeajaa hokkaritkin keskinopeusvertailun tekemiseksi. Kisakalustoksi valikoitui retkiluistimet, jotka päivitin vielä tapahtumaa edeltävänä päivänä Isvidda:n laadukkaampaan terään.
Kisapäivään startattiin kierroslaskijan Mikko Mäkelän kanssa Vantaalta aamutuimaan. Matkalla Mäkelä tiedusteli vielä puhelimitse järjestävältä taholta viimehetken tipsit ja se kannatti: monessa lajissa tuomittu peesaaminen on tässä tapahtumassa ihan ok. Hyvä tieto.
Ensituntuma Seinäjoen luistelukeskuksen ulkojäästä oli hätkähdyttävä; kovaa kuin teräs. Testikierroksen jälkeen vaihdoin vielä terät toisiin jalkoihin ja toinen kierros menikin sujuvammin.  Jäi selvittämättä oli vika luistelijassa vai terissä.
Elämäni ensimmäinen matkaluistelulähtö oli tapahtumassa ja sen kyllä huomasikin. Turha ujoilu takarivissä aiheutti heti alkukierroksille pienen takaa-ajo fiiliksen, kun joutui lähteä etsimään edestä sopivaa vauhtia etenevää ja riittävän leveää selkää.
Rytmi löytyi ja sopivat ryhmät. Oma luistelukin rentoutui matkan aikana, mihin vaikutti jään kuluminen ja parantunut terän ”pito”. Maalissa oli voittajafiilis vaikka erän voittajalle hävisin ainakin kymmenen kierrosta. Endurance hengessä ois voinut kääntää kiertosuunnan ja luistella vielä toisen mokoman. Kierroslaskija Mäkelälle tämä 75 kierrosta saattoi riittää.
Upea kokemus hienossa tapahtumassa. Ei liian isoa, ei liian kaupallista. Pukkarissa vaihdetut keskustelut vanhojen tervaskantojen kanssa sai minut pohtimaan: ”vetäiskö koko kierroksen?”
Kiitos ja näkemisiin:
Jani Markkanen
Downtown 65