Luistimien vertailua jäällä
Millä luistimilla KK:n 30km luisteluun Kuopioon?
Alkuvuoden kovien pakkasten ansioista monessa paikassa on päästy tekemään luisteluratoja jo joulukuun aikana ihan eteläistä Suomea myöden. Lumentulon jälkeen auratut radat ovat olleet etelässä kovassa käytössä, mutta pohjoisessa lunta on ollut monessa paikassa liikaa jäällä, jotta isommilla koneilla olisi päästy rataa auraamaan. Verrattuna tekojäärata paikkakuntiin, löytyy luonnonjääratoja tällä hetkellä huomattavasti enemmän.
Tämän päivän testi suoritettiin Hämeessä lammilla, jonka mitat olivat 300*100m. Jokaisella luistinvaihtoehdolla luisteltiin kolme kierrosta lampea ympäri, jolloin matkaksi tuli 2km. Matkan mittaukseen käytettiin sykemittarin gps-ominaisuutta. Sen tarkkuus vaihtelee hieman jyrkissä käännöksissä, mutta antaa tarpeeksi tarkan matkan, jotta erot eri luistimien välillä saadaan selville.
Jäällä oli paikoin muutama milli vettä. Lämpöä oli neljä astetta ja vettä tuli taivaalta melkein koko ajan hieman. Tuulta oli 5 m/s, mutta lampi oli sen verran suojassa, että tuuli ei haitannut kovin paljoa. Tuuli pyöri lammella jonkin verran. Jään pinta oli todella liukas suurimmalta osin, mutta lammen toisessa päässä oli hieman yöllä riitteeseen mennyttä osuutta.
Luistelu tapahtui aina samaan suuntaan ympäri lampea. Jotta tulos olisi mahdollisimman oikea, luistelu tapahtui suurin piirtein oikeassa luisteluasennossa. Syke yritettiin pitää mahdollisimman tasaisena koko ajan. Lammen molemmissa päissä olisi kovassa vauhdissa voinut sirklata, mutta testissä vain toisessa päässä käytettiin kaarteessa sirklausta ja muuten mutkat luisteltiin suoraluisteluna.
Trekker kenkämalli
Ensimmäisenä vuorossa oli Trekker merkkinen retkiluistin, jonka saa kiinnitettyä suoraan kenkiin. Käytössä ei ollut nyt kunnollisia vaelluskenkiä, jotka olisivat antaneet kunnollista tukea nilkalle, vaan luistelu tapahtui matalanilkkaisella retkeilylenkkarilla.
Luistimen terän pituus on 38 cm ja paksuus on 1,1 mm.
Luistelu sujui yllättävän hyvin tällaisellakin luistimella. Tosin luistelupotkun loppuvaiheessa terä ikään kuin rouhaisee jäähän. Tällaisesta luistimesta on myös olemassa sellainen malli, jossa kantapää nousee ylös. Kahden kilometrin luistelu meni vielä kohtuullisen kevyesti, mutta vajaan kuuden minuutin aikana säären etuosa rupesi hieman väsymään. Jos aikoisi luistella näillä 30 km, niin pitäisi harjoitella muutamia pitempiä lenkkejä.
2 km matkaan aikaa kului 5.45.
Viking
Toisena luistimena matkaa lähti perinteinen kiinteäteräinen pikaluistin.
Terän pituus 42,5 cm ja paksuus 1,1 mm.
Testaaja ei ole tällaisilla luistimilla juurikaan luistellut. Koska kiinteäteräisellä luistimella luistelu on jäänyt todella vähiin, niin tekniikka ei ollut oikein hallussa. Siitä huolimatta luistimet kulkivat huomattavasti rivakammin kuin testin ensimmäiset luistimet.
2 km matkaan kului aikaa 5.23.
Hokkarit
Kolmantena luistimena oli perinteiset jääkiekkoluistimet. Testaaja on aikoinaan käyttänyt tällaisia luistimia paljonkin, mutta viime vuosina näiden käyttö on jäänyt aika vähälle.
Terän pituus 25 cm ja paksuus 2,9 mm.
Luistimia ei ole teroitettu pariin vuoteen, joten hieman ensimmäisillä potkuilla oli havaittavissa hieman tylsyyttä. Kahden kilometrin luistelussa jalka ei väsynyt ollenkaan. Koska liuku on selkeästi lyhyempi kuin pitkäteräisillä, niin luistelutekniikka poikkeaa hieman muista luistimista. Matala luisteluasento hokkaireilla tuntuu oudolta, mutta ainakin 2 km siinä pystyi hyvin pysymään. Syke meinasi nousta väkisin korkeammalle kuin aikaisemmilla luistimilla.
2 km matkaan aikaa kului 6.04.
Raps Lion
Seuraavana vuorosossa oli klap-pikaluistimet. Näillä luistimilla testaaja oli luistellut kolme edellistä Kalevan Kierroksen luistelua, joten luistelutuntuma oli selkeästi parempi kuin millään aikaisemmin testatuilla luistimilla.
Terän pituus 39,5 cm ja paksuus 1,2 mm.
Hokkareiden jälkeen tuntui todella vauhdikkaalta lähteä luistelemaan kunnon pikaluistimilla. Joutui oikein ponnistamaan, jotta sykkeen saisi samalle tasolle kuin oli tarkoitus. Tässä luistimessa oli selkeästi tylpin terän kärki. Tällaisissa olosuhteissa sillä ei ole merkitystä.
2 km matkaan aikaa kului 5.05.
Trekker retkiluistin
Viidentenä oli vuorossa Trekker retkiluistin, jossa oli pilot-side. Joten matkaan lähdettiin hiihtoluistelumonon kanssa.
Terän pituus 44 cm ja paksuus 1,1 mm.
Luistimia ei ollut ikinä teroitettu ja sen kyllä huomasi. Varsinkin potkun loppuosassa oli hieman lipsumista. Se saattoi vaikuttaa vauhtiin jonkin verran.
2 km matkaan aikaa kului 5.49.
Jääkiito II
Kuudentena vuorossa olleilla Jääkiito II luistimilla on luisteltu ensimmäisen kerran Rantasalmella vuonna 2006. Rantasalmen jälkeen niillä on kierretty Seinäjoella, Oulunkylässä sekä Tuusulan järvellä, joten testaajalle ne tuntuvat kaikkein kotoisimmalta luistinvaihtoehdolta. Terät on teroitettu vain kolme tai neljä kertaa oston jälkeen, joten kohtuu hyvälaatuisesta terämateriallista on kysymys.
Terän pituus 39 cm ja paksuus 1,5 mm.
Luistelu näillä terillä oli helppo, johtuen monen vuoden kokemuksesta. Yllättäen vauhti ei kuitenkaan ollut ihan yhtä nopeata kuin klaps-luistimilla. Side ja mono alkavat olla sen verran vanhoja, että luistin ei enää irronnut luistelupotkun lopussa kovin helposti monon kantapäästä.
2 km matkaan aikaa kului 5.14.
Wiberboard
Viimeisenä testattavana luistimena oli klaps-mekanismilla varustettu Wiberboard-retkiluistin. Sidesysteemi on erilainen kuin muissa retkiluistimissa. Erilaisen siteen vuoksi luistin oli lähimpänä oikeaa klaps-pikaluistinta.
Terän pituus 40 cm ja paksuus 1,3 mm.
Retkiluistimien jälkeen Wiberboard-luistin tuntuu aluksi hieman huteralta. Aavistuksen korkeammalla oleva jalkapohja täytyy pitää nilkalla suorassa, jotta luistin kulkisi kunnolla. Mutta vajaan kierroksen kuluttua luistelu tuntuu sujuvan jo paljon paremmin. Potku on hieman pitempi kuin Jääkiito luistimilla.
2 km matkaan aikaa kului 5.13.
Näiden luistimien lisäksi oli mukana yhdet NNN-siteeseen sopivat luistimet, mutta ne olivat sen verran tylsät, että niiden todellinen suorituskyky jäi vielä arvoitukseksi.
Testaajan suositukset
Millä luistimilla sitten kannattaisi lähteä liikkeelle Kuopiossa? Se riippuu ihan siitä, kuinka paljon on ehtinyt luistelemaan ennen helmikuun puolta väliä. Jos luistelua ei ole paljoa tai ei lainkaan, niin silloin kannattaa ehdottomasti lähteä hiihtomonolla ja retkiluistimilla. Tällä yhdistelmällä selvittää lähes tulkoon kaikki olosuhteet. Jos taas on käynyt useampaan kertaan tekojäällä pikaluistimilla, niin silloin hyvissä olosuhteissa kannattaa käyttää myös samoja luistimia. Mutta jos rata alkaa pehmenemään auringon tai vesisateiden vuoksi, niin silloin kannattaa pikaluistimien käyttäjänkin harkita retkiluistimia ensisijaiseksi vaihtoehdoksi. Jos taas luistelun aikaan on kovia pakkasia, niin radalle tulee varmasti railoja, joiden ylittäminen loivalla terän kärjellä on huomattavasti helpompaa kuin tylpällä. Yleensä retkiluistimien kärki on sellainen, että se ylittää railot paremmin kuin pikaluistimen kärki. Ja mitä pehmeämpi rata on, niin sitä paremmin leveäteräinen luistin toimii. Jo pari millin kymmenyksen lisäystä terän paksuuteen auttaa luistelijaa liukumaan jään pinnalla paremmin. Mitä pahemmat olosuhteet, sitä paremmin retkiluistin toimii pikaluistimeen verrattuna.